Suomalaisten populaatiogenetiikkaa - Population genetics in Finland
Evijärveläisten asutushistoria - The settlement of the Evijärvi district
Suomenruotsi - Finland Swedish
Yhteenveto -Summary

Suomalaisten populaatiogenetiikkaa - Population genetics in Finland

Yli 45 vuotta on kartoitettu alunperin Pohjois-Karjala projektina ja nyttemmin FINRISKI-tutkimuksena laaja DNA väestötutkimus kroonisten tarttumattomien tautien riski- ja suojatekijöistä suomalaisessa väestössä. Samalla on saatu mielenkiintoisia tuloksia populaatiogenetiikkaan ja geneettiseen hienorakenteeseen ennen 1950-lukua. Suomeen on vuosisatojen saatossa muodostunut geneettisen tutkimuksen kannalta täysin ainutlaatuisia piirteitä pienen perustajajoukon ja vahvan geneettisen eriytymisen johdosta. Näitä piirteitä hyödynnetään jatkuvasti geneettisten sairauksien ja ominaisuuksien tutkimuksessa. Asiasta enemmän ja taustoja Suomen geneettinen hienorakenne ennen 1950-lukua.

Linkissä on kymmeniä erilaisia hyviä interaktiivisia karttoja murre- ja populaatioalueiden samasta suhteesta kuitenkin erikoisena poikkeuksena Etelä-Pohjanmaan Järviseutu ja syitä siihen tarkistellaan ohessa.

Etelä-Pohjanmaan populaatio jakautuu pohjoiseen (roosa) ja eteläiseen (tummanvihreä) osaan. Vertailu Suomen murrealueisiin osoittaa, että Keski-Pohjanmaan populaatio sijaitsee mielenkiintoisesti Pohjanmaalle työntyvän Savon murrepiikin (savolaiskiila) alueella. Nykyään sitä kutsutaan Keuruun–Evijärven seudun välimurteeksi. - Population in South Ostrobothnia divides into a northern (rose) and southern (green) part. Comparison with the dialectal regions shows that the northern population is interestingly located on the narrow peak of the Savonian dialect that extends west to Ostrobothnia.

Vuoden 1270 vaiheilla karjalaiset ja kainuulaiset tekivät keskenään rajajärjestelyjä ja tällöin rajajoeksi muodostui Vetelin tai nykyään Perhonjoki. Oletusta tukee myös näihin aikoihin syntyneen Pohjanmaan ruotsalaisasutuksen pysähtyminen Perhonjoelle. Oheinen kartta tukee tätä ajatusta, että on ollut alunperin samaa Keski-Pohjanmaan geeniperimää varsinaisen Etelä-Pohjanmaan raja- ja murrealueelta (Kauhava-Lapuasta) sitten Evijärvi-Lappajärvi-Alajärvi alueesta Perhojoelle saakka.

Nykyään murrealueet - Recent dialect areas. All Finns can understand each other's dialects, but also many can orientate where a dialect speaker is coming from. In modern times is spoken generally plain Finnish, but locally still dialects.

Savolaiskiila (oikeammin Keuruun–Evijärven seudun välimurteet, kartassa merkitty 7g) muodostui Järviseudulle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan välille vasta 1500-luvulla. Sitä ennen oli alueella ollut proto-suomalaisten metsästäjä-keräilijöiden l. "lappalaisten" melko tiheää asutusta hyvien kalavesien takia, uudisasukkaita viljavimmilta Etelä-Pohjanmaan rintamailta aivan Keski-Pohjanmaalle saakka, pirkkalaisia jokia pitkin ja unohtamatta ruotsia puhuvia asujia, joita taloja oli ainakin Alajärvelle asti rannikolta jokea ylöspäin. Ruotsia puhuttiin joissain taloissa vielä 1700-luvulla aivan perinteisesti vaikka ei ollut talossa suomenruotsalaisia miniöitä tai vävyjä.

Veteli, Halsua, Kaustinen ja Kokkola muodostavat oman Perhonjoen (Vetelin) murreryhmän keskipohjalaismurteista, kartassa merkitty 5a. Se voitaisiin myös lukea eteläpohjalaisiin murteisiin monien samankaltaisuuksien takia, kuten h:n esiintyminen pitkän vokaalin tilalla (pata > paran). Toinen murrepiirre on ts:n korvaaminen ss:llä (metsä > messä). Muistuttaa aika lailla Tornionlaakson tai lappilaisten murretta.

Vaikka savolaiset oli vähemmistönä populaatiossa ja kirkonkirjoissakin Järviseudulla, heidän murre tuli vallalle. Aivan arvelen, että ruotsin ja muunkieliset tai murteiset vaihtoivat jostain syystä tähän tulokasmurteeseen. Saivathan he kaskipelloiltaan aluksi muutamana vuotena mahtavan sadon. Mutta Järviseudun eli Keuruun–Evijärven seudun välimurre on aika kaukana Savon sydänmaiden kielestä ja siinä on naapurimurteita sekä sekaantuneena ruotsinkieltä. Murteista enemmän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla.

Finland's recent history is inscribed in the genes. The main large Finnish population survey on risk factors for chronic, noncommunicable diseases was carried out for 40 years since 1972, and 1200 scientific papers have been published. A recent study has grouped Finns into genetic categories with unprecedented precision. Interestingly, these genetic categories show striking similarities to Finnish dialect areas. The international research group, led by University of Helsinki researchers, has produced more detailed information about the genetic variation within Finland than has been previously available.

The press-release is found here Finland’s recent history is inscribed in the genes.

The results were published 5.10.2017 in the G3: Genes, Genomes, Genetics journal Fine-Scale Genetic Structure in Finland.

Evijärveläisten asutushistoria - The settlement of the Evijärvi district

Evijärveläisten asutushistoria sukuni kannalta - The settlement of the Evijärvi district.

Oheinen kuva esittää näillä sivustoilla käsiteltyjen evijärveläisten sukujen tulosuuntia paikkakunnalle eri vuosisatoina, joten se ei ole kattava koko pitäjän väestön kannalta, ehkä kuitenkin suuntaa antava. Perinteisen historiatutkimuksen lisäksi kuva sisältää uusien Y-DNA tutkimusten mukanaan tuomia tietämyksiä.

Ei tarvita kuin yksi meren tuoma kašubi 1400-luvulla kauppa- tai merirosvolaivalla, jos miessukupolvet ovat vain jatkossa voimallisia ja jatkavat onnistuneesti sukua. Kolme evijärveläistä ja yksi kortesjärveläinen vanha laajalle levinnyttä suku on jo tiedossa miespolven Y-DNA perustella, vaikka jotain miehiä tapettiin isovihan aikana. Avioituneet tyttäret lisäävät tietysti kaksinkertaiseksi jälkeläisten määrää, mutta sitä ei ole mahdollista selvittää Y-DNA:lla.

Toinen uusi puzzle on Söderenan sukuhaara alunperin Inasta, kun sille ei löydy Suomesta juuri Y-DNA sukulaisia, mutta Ruotsista ja muualta kylläkin. Kolmaskin uusi juttu on se, että on löytynyt uniikkia Y-DNA:ta, mitä ei ole missään muualla ainakaan toistaiseksi.

Näistä on juttua muilla sivuillani. Paljon on kuollut monia muita sukuja jo kirkonkirjojenkin mukaan eri syistä.

Vaikka Evijärveltä ei ole vielä löytynyt lisäkseni muita pirkkamiehiä (Birkarl), kuten muualta Ähtävänjoen varrelta, on vain ajan kysymys, milloin putkahtaa lisää löytöjä Evijärveltäkin ja muualta järviseudulta, kunhan teettävät lisää Y-DNA testejä.

Suomenruotsi - Finland Swedish

Suomenruotsikin kuuluu tähän osioon ja sillä on ollut paikallisesti suuri merkitys paikannimistöön ja moniin murteen sanoihin. Olihan nämä kartoittajat järjestään suomenruotsalaisia äidinkieleltään. Monet vanhat paikalliset mielestäni umpisuomalaiset ihmiset yllättivät minut puhumalla ruotsia, kun kerran isäni oli suomenruotsalainen. Naapurikunnassa Teerijärvellä sivukylässä oli vielä vanha veljespari, joita kävivät Upsalan yliopistosta 50-luvulla tutkijat äänittämässä. Oli kuulemma vanhinta vielä puhuttua ruotsia, löytyy äänitteitä jostain netistäkin. Mutta ei sillä oikeen pärjää Ruotsissa. Yksi Ruotsissa opiskellut suomenruotsalainen totesi hyvin, että hän joutui opettelemaan tavallaan kielen uudestaan, kun monia sanoja on kadonnut kotimurteesta.

Ehdin kysymään vanhuksilta muutamien suomalaisilta kuulostavien paikkanimien merkitystä ruotsiksi, joita sanoja ei löydy enää 1800-luvun ruotsin sanakirjoistakaan. Varovaisesti oletan, että taisi livahtaa muutamia sanoja aikoinaan aivan protosuomalaisten tai saamelaisten kielestä mukaan. Toisin päin eli alunperin ruotsinkielisiä paikannimiä on kartoissa ja nimistössä tosi paljon, vaikka ovat degeneroituneet ruotsista ja muuttuneet helpommin suomalaisten ääneasuun sopiviksi.

Varsinkin Närpiön murre on vielä oma juttunsa ja Uudellamaalla puhutaan jo melko selkoruotsia. Eli paikallisesti Pohjanmaalla on hyvinkin suuria eroja. Olen pähkäilyssäni tullut siihen tulokseen, että nämä aikaisemmin paikalle asumaan tulleet suomen tai saamenkieliset opetellessaan tulokkaiden ruotsia mursivat sitä sitten samalla.

Finland Swedish or Fenno-Swedish is a general term for the variety of Standard Swedish and a closely related group of dialects of Swedish spoken in Finland by the Swedish-speaking population as their first language. For the most part, these dialects and the dialects spoken in Sweden are mutually intelligible, although some archaic Swedish dialects in Ostrobothnia are practically unintelligible to Swedish-speaking people in southern Finland (and in Sweden).

Yhteenveto -Summary

Historia-, arkeologia- ja kielitieteilijät varoittelevat muiden alojen tutkijoita vetämästä liian nopeasti hätiköityjä päätelmiä muutamien indisio todisteiden perusteella. Senkin uhalla tohdin spekuloida Y-DNA tulosten perusteella, että näyttäisi, että Järviseudun ja Perhonjoen murrealueen asujamisto olisi ollut melko samaa populaatiota ennen savolaiskiilan syntyä. Järviseudulla oli kuitenkin enemmän erä- ja kalatalouden harjoittajia eli näitä lappalaisia huonompien maanviljelysmahdollsuuksien takia.

Nämä muutamien talokkaiden ohella Järviseudun pakanat lappalaiset asustivat siellä, jotka olivat myös suomalaisia esi-isiämme, ja eivät suinkaan muuttaneet muualle. He sulautuivat kasteen otettua valtaväestöön, jos eivät muuttaneet pohjoiseen päin uusille erämaille. Kun Järviseutu oli tavallaan kirkollisessa mielessä melko asutustyhjiö vain lappalaisineen ja muutamine eri suunnista tulleisiin kristittyihin asujiin, se tarjosi savolaisille muuttajille uusia koskemattomia kaskeamis- ja kalastusalueita.

Jatkuu seuraavalla sivulla Savolaisperäisistä suvuista Järviseudulla – Some cases of Savo families on the lake district, Finland.