fig

Pääaiheet - Topics

Kirja
Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Aloitussivu >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
JokikylanAsujatEnnen
Jokikyla_EU
Kiviporausta
Uittoa
Tiet
Pajat
Piilopirtit
Kettusaari
Korkeasaari
Evijarvi
EviVesi
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1970
Kuvia_1990
Tauluja
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

4.12.2023
Kirja sivuista "Geenit ja Juuret: Evijärven Tarina"

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Evijärvi (Noor) aivan vaan järvenä

Jossain kartoissa nimeltään "Noor" oli aikoinaan esisuomalaisten ja rantoja asuneiden lappalaisten arvostama sekä heille elannon tuoma helmi.

Kun näillä sivustolla käsitellään suku- ja paikallista historiaa, niin 80-vuoden aikana nopeasti tapahtuneet järven muutokset ovat myös lähihistoriaa. Korjausehdotukset sisältäisivät usein taas politiikkaa, ja niitä ei käsitellä täällä. Siitä on näillä www-sivuilla erillinen järvipolitiikkaa sivu.
Evijärvellä sijaitsee useita järviä, sillä alava ja tasainen maasto mahdollistaa myös useiden soiden esiintymisen. Jääkauden jälkeen Ancylusjärvi, Litorinameri ja maankohoaminen paljastivat ranta-alueita, jotka tarjosivat otollisia olosuhteita hylkeenpyytäjille, kalastajille ja myöhemmin myös lappalaisille sekä ranta-alueiden viljelylle aikaisemmin.

Alue erottuu Etelä-Pohjanmaasta poiketen, sillä paikallisesti esiintyy useita drumliineja eli jääkauden muodostamia pitkänomaisia moreenimuodostelmia. Kun olemme tottuneet näkemään niitä, emme aina kiinnitä niihin huomiota. Drumliinit syntyivät, kun mannerjäätikön reunan läheisyydessä etenevien jäätikköjen mukana kertynyt moreeniaines muodosti sukkulamaisia kohoumia, jotka olivat jäätikön liikkeen suuntaisia. Lisätietoja drumliineista voit lukea täältä: drumliineistä löydät täältä.

Evijärvi (Noor) järvenä

C. Mörtin vesistöjä ja teitä esittävä kartta vuodelta 1709.
(EviZoomMort1709)
Keskitytään kuitenkin Evijärven kunnan alueen suurimpaan järveen, joka tunnettiin vanhalla nimellä "Noor" Mörtin kartoissa vuonna 1709. Voit nähdä karttakopion täältä: Mörtin kartat vuodelta 1709.

Lisää taustatietoa Evijärvestä alueena löytyy täältä: Evijärvi alueena. Nykyruotsissa sana "Nord" tarkoittaa pohjoista, joten olisiko "Noor" tarkoittanut pohjoista Lappajärveä, jossa asui paljon lappalaisia kalaisen Evijärven rannoilla. Paikalliset kuitenkin kutsuivat sitä Evijärveksi.

Vanhasta tietosanakirjasta poimittua

Vanhoissa tietosanakirjoissa ja joissain kalastuksen oppaissa on kiertänyt juttu Evijärven kalaisuudesta vielä 1800-luvulla. Esimerkiksi "Pikku jättiläinen" kirjan mukaan Evijärvi oli 1800-luvulla Euroopan kalaisin järvi. Kunnan vaakunassakin ui kaksi säynävää. Kalakanta vähentyi, kun Evijärven säännöstely aloitettiin vuonna 1960. Lisäksi rehevöityminen on hävittänyt arvokalat lähes kokonaan.

Järvi elää

Vuoden 1899 kevättulva Evijärvellä on alkanut. Kuva on otettu Viskarinmäeltä kohti Kuoppa-ahoa ja kopioitu Evijärven Historiaa ja hieman muutakin ryhmästä. Kuva: Kaarlo Kultalahden kokoelma.
(kevattulva1899)
Mörtin kartoissa vuonna 1709 rantaviivat on merkitty suurpiirteisesti, mutta joet ja purot ovat yllättävän tarkasti näkyvissä. Kuvan perusteella Viskarin ja Kuoppa-ahon välisen nevan on nähty keväisin tulvivan vuonna 1899 ja vielä 1950-luvun lopulla koululaisten kertomusten mukaan. Kuoppa-aholaisilla piti olla saappaat, jotta he pääsivät Viskarin kansakouluun. Eräs tuon ajan kansakoululainen kertoi minulle, että yhdellä oli saappaassa reikä ja hän joutui laittamaan sukan kuivamaan koulussa lähellä kakluunia. Hän totesi, että nykypäivänä lapsia ei päästettäisi kävelemään tietä, joka oli peittynyt veden alle eikä näkynyt lainkaan.

Tämä ilmiö on esiintynyt samanaikaisesti myös muualla. Monet paikannimet, kuten Hautasaaren Palosaari kartassa, viittaavat saareen, mutta nykyään saaren ja rannan välissä on korkea kiinteä kannas. Järvessä on useita vastaavia paikkoja. Lisää vanhoja karttoja löytyy näiltä sivuilta.

Ennen jokien varsinaisia ruoppauksia ja säännöstelyä 1950-luvulla vesipinta oli merkittävästi korkeammalla. Tarkkaa tietoa siitä, millä tasolla vedenpinta oli 1800-luvulla ja sitä ennen, ei ole saatavilla. Paikannimien ja muiden viitteiden perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että se oli noin metrin korkeammalla kuin nykytilanteessa.

Kun järven pinta vaihteli voimakkaasti sateiden ja helteiden vaikutuksesta lähes kuukausittain, tapahtui luonnollista pulssitusta ja vaihtelua monissa matalissa lahdissa.

Nopeasti muuttunut tilanne jo elinaikananamme

Järvi oli vielä 1950-luvulla ruohoton ja puhdas, lähes humusvapaa. Kuitenkin me maanomistajat, nevojen ojittajat ja muut toimijat vaikuttivat sen nykytilanteeseen. Jos olisimme Yhdysvalloissa, saatamme jopa joutua maanomistajina vastuuseen ja mahdollisiin korvauksiin näiden toimien takia.

Muistan itse, että uimme vielä 1960-luvulla Viskarinmäen Antinniemen rannassa, ja 1940-luvulla syntyneet kertoivat tehneensä samoin sairaalan rannassa. Kun iilimatoja alkoi ilmestyä uima-asuihimme, siirryimme uimaan Kniivilän rantaan ja sen jälkeen Kirkon lähellä sijaitsevalle Ranssinrannalle. Lopulta siirryimme leirintäalueen rantaan, mutta tuolloin olin jo teini 1960-luvun lopulla. Tuohon aikaan otimme mukaan vain suolapurkin, virvelit ja juomista Lipsunnin kallioille nuotiopaikalle. Emme tarvinneet makkarapakettia, sillä kalasaalis oli taattu.

Ilmastomuutos, oli se sitten luonnollista sykliä tai ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä, varmasti edistää rehevöitymistä omalta osaltaan.

Kniivilänlahden tosi surkea tilanne

Evijärven kirkonkylän nuoret miehet Evijärven rannalla. Vasemmalla Leander Sulkakoski ja oikealla Heikki Kultalahti. Valokuvattu noin 1920-luvun puolivälissä. Valokuvaaja Reino Seppälä. Eero A. Hautalan kokoelma. Kuva on otettu Ahvenniemen länsipuolelta siinä nähtävästi entisen ns Pirunsaaren paikkeilla Kivisillalle päin. Kuva kopioitu Evijärven Historiaa ja hieman muutakin ryhmästä.
(Kniivilanlahti)
Kniivilänlahden tuoma tumman humuspitoisen veden vesiraja on 60-vuoden aikana aina ollut ja näkynyt omien kokemusten perustella järven pinnalla. Raja on Uittoselällä Kettusaaren edustalla siinä Niittysaaren ja Leirintäaluetta lähempänä olevan Pappilansaarten välissä. Aina kuitenkin ennen uittoväylää, jossa virtaa se Evijärven läpi menevä päävirta kesäaikaan, talvella meneekin osa jokivirrasta Kettusaaren itäpuolitse, mutta se on toinen juttu.

Ylittäessä huomaa rajan heti veden väristä ja jopa plaanavat nopeammat veneet huomaavat sen nopeudessa (vaikkapa GSP:llä, kun veden viskositeetti muuttuu). Jäätkin lähtevät eriaikaisesti eripuolilla tätä mini-Amazonin jokien yhtymäkohtaa. Evijärven ja varsinkin Kniivilänlahden saamasta erityisestä ravinnekuormasta on tehty ansiokkaita ja analyyttinsiä kattavia selvityksiä, joita voit ladata KOHO – Evijärven kunnostuksen selvityksiä sivulta.

Erityinen järvi rakenteellisestikin

Vesireittiä hyödynnettiin jo tuhansia vuosia sitten ja vielä 60-luvulla tavaran kuljetuksiin. Enoni Albert hinaajan kapteenina. Puuta hinattiin suurissa määrin lautoissa järven läpi. Tulihan tavaran ohella pirkkamies sukunikin jokia pitkin vajaa tuhat vuotta sitten etelästä.
(Albert)
Saaristoisessa, sokkeloisessa ja monine lahtineen järvi mahdollistaa monia virtauksen suvantoalueita, joissa humuspitoinen vesi sakkautuu ja kiintoaineet kerrostuvat pohjaan, vaikka läpivirtausta onkin järven läpi Lappajärveltä muutamia virtausväyliä pitkin. On myös suhteellisesti iso valuma-alue ojitetuilta nevoilta ja paljon rantaviljelyspeltoja pitkää rantaviivaa myötäillen.

Nykyään järvi on tyypitetty matalaksi humusjärveksi. Kun keskisyvyys on pieni, niin vesimääräkin on yllättävän vähäinen tämän kokoluokan järveksi ja paikallisen humuksen lisäys vaikuttaa nopeasti. Evijärven keskisyvyydeksi on 2000-luvun alussa ilmoitettu 1,7 metriä. Uuden luodatun syvyyskartan mukaan keskisyvyys on kuitenkin vain 1,15 metriä. Voiko yli puolen metrin mataloituminen olla seurausta mittaustekniikan eroavaisuuksista tai liejun kertymisestä muutaman vuosikymmenen aikana?

Virkistyskäytön lisäksi esimerkkinä taloudellisesta hyödyntämisestä on tietysti vuosisatoja sitten valmiin tervan, lohen ja muiden tuotteiden vienti rannikolle. Sitten tuli puutavaran uitto 1700-luvulla lähtien vuoteen 1967 saakka. Uittomäärät olivat suurimpia koko Pohjanmaan joista ja suuri työllistäjä kokonaisuutena. Kun tehdään jotain paljon, syntyy aina jotain haittoja. Vain pienenä haittana oli se että perämoottori pomppasi pystyyn uppotukin tai propsin löydettyään. Mutta se hyväksyttiin kehityksen ja elinkeinon nimissä. Tämä liiketoiminta ei sotkenut vesiä. Hyvän hinaajakuvan taustoja on selitetty täällä tarkemmin.

Mökkirannasta

Laitettiin palju veden puhdistajineen Kettusaaren mökille 2019 uimaveden huonontumisen takia. Oikealla varren päässä on "paljukauha" veden lämpötilan tasaamiseen. Ei tätä alunperin lantakolaa ole koskaan käytetty sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.
(palju)
Keväinen kaislavalli mökkimme edessä on jo aivan kokemusperäisesti hiukan pienentynyt, liekkö syynä niitot tai lannan levityskielto jäätyneeseen maahan. Vielä 90-luvulla piti kerätä ja luoda sontatalikolla n. 20-25 peräkuupullista l. takakauhallista kaisloja massikalla mökkimme rannasta. Ranta kun on lahdenpohjassa ja kerää kuin katiskan nielu irtokaislat järvestä ja omat niitot. Nyt 2019 selvisi 20 peräkuupullisella. Märkä rantaroska painaa talikossa samanverran kun se aito "sitä ihteään", jota olen vävynä aikoinaan kokeillut talikoida. Ohessa video rannasta kesällä vuodelta 2007, kun pääosa kaisloista oli jo ajettu alkukeväästä pois.

Rannan vuosihuoltoa (17MB).

Tämä on jokavuotinen operaatio rannalle Kettusaaressa ja aikaisemmin lykättiin kottikärryllä ylös penkan taakse. Tätä on tehty jo alustavasti vuodesta 1960 lähtien ja rannan niiton pitää tehdä ainakin pariin kertaan kesässä. Määrät ovat vain kasvaneet vuosi vuodelta, mutta viime vuosina määrät ovat jo ehkä pienentyneet. Tietysti riippuu tuulien suunnasta jäidenlähdön aikaan.

Tätä niittoa tai siivousta ei tarvinnut vielä tehdä 40-luvulla linkin valokuvan perusteella, joka on otettu juuri samasta paikasta videon alun kanssa. Sitä siivoamista kun ei ollut kukaan tekemässä.

Sidokset

Kun yritin tehdä tämän sivun mahdollisimman neutraaliseksi, niin silloin pitää kertoa lopuksi mahdolliset sidokset:

Olen ainoastaan 60 vuotta järvellä aktiivisesti liikkunut purjehtien, kanootilla, vesiurheillen ja erilaisilla konevoimilla. Nyt saarimökin, rantatonttien ja metsäpalstojen omistaja Evijärvellä. En kuulu mihinkään puolueeseen. Muilla omilla asioillani ei ole merkitystä tämän sivun tekoon. Tätä sivua laatiessani huomasinkin, että olen todella asianosainen monella tapaa. Minut valittiin 30.8.2021 kunnanhallituksen edustajaksi vuosiksi 2021-2023 järven kunnostamisen (KOHO) ohjausryhmään. Siitä olen tehnyt erillisen järvipolitiikkaa sivun.

Yhteenveto 100 sanaa

Evijärvi, vanhalta nimeltään "Noor", oli aikoinaan arvostettu elinkeinon lähde esisuomalaisten ja rantoja asuttaneiden lappalaisten keskuudessa. Järvi oli vielä 1950-luvullakin ruohoton ja lähes puhdas. Kuitenkin me maanomistajat, nevojen ojittajat ja aiemmin myös yhdyskunta- ja ylävirran perunajauhoteollisuuden jätevesien vaikutuksesta, sotkimme sen nykytilanteeseen. Evijärvi, matala ja satasaaristoinen humusjärvi, on keskimääräistä herkempi ympäristön muutoksille verrattuna esimerkiksi Lappajärveen. Järvestä löytyy useita lahtia, joissa virtauksen suvantoalueilla kiintoaineet laskeutuvat pohjaan. Aikaisemmin näillä asioilla ei ollut suurta merkitystä, kun keskityttiin elannon hankkimiseen eri tavoin. Nykyään tilanne on muuttunut, ja järven merkitys virkistyskäytön ja taloudellisen hyödyn osalta on kasvanut räjähdysmäisesti. Pyrin tarkastelemaan aihetta mahdollisimman neutraalisti.
7.5.2024

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2024 / All rights reserved