Rippikuva Evijärveltä 1969 ja tapaaminen 2019.
Viskarin poikia 1969
Purjehdusta Evijärvellä 60-luvulla

Rippikuva Evijärveltä 1969 ja tapaaminen 2019.

Siirsin rippikuvat Evijärveltä 1969 ja 50v tapaamisen 9.6.2019 aluksi omalle projektia varten väliaikaiseen sitä varten perustettuun evirippi1969.fi domainille.

Nyt sivu ja kuvat ovat siirretty pysyvästi tänne omalle sivulleen.

Viskarin poikia 1969

Teuvo Lassila, Tommi Borg ja Osmo Lassila rippikuvassa 1969. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Nuoremmille, jotka ihmettelevät kuvan tukkamuotia, rockbändi Beatles oli voimissaan ja kaksosten tukka oli radikaalinen tuohonaikaan ripeille. Kuvanoton jälkeen annoin minäkin kasvaa tukan, kuten monet muutkin tuolloin.

Purjehdusta Evijärvellä 60-luvulla

Koska meillä ei ole yhtään valokuvaa upeasta purjeveneestämme, harrastuksestamme tai työstämme, yritän kertoa tarinan muulla tavoin. Tässä on tyttäreni piirtämä kuva pyynnöstäni, ja soittelen joskus pianolla kappaletta "Seilaan" (Seiling), joka kertoi ajasta, kun koimme tunnelmia purjehduksillamme.

Asensimme purjeveneeseen enoni entiseen keskimoottoriveneeseen itse tekemämme purjemaston 13-vuotiaana jossain 60-luvun puolivälissä. Aluksi purjehdimme keväisin Kniivilänlahdella, sillä siellä jäät lähtivät aina viikkoa tai pari aikaisemmin. Kivisillan alta veneen vieminen oli aina suuri työ, kun maston kaataminen vaati voimia, joten siirsimme veneen Kultaniemen Jyrkkämäen pieneen lahdenpoukamaan luvatta maanomistajilta. Myöhemmin kiitimme heitä siitä, että saimme käyttää paikkaa.

Susannan piirtämä kuva ohjeeni mukaan purjeveneestä. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Veneen kölinä oli käytöstä poistettuja tiekarhun teriä ja muita teräsplootuja, jotka löysimme Viskarista. Peräsimen ruorina oli kuorma-auton tratti. Kokeilimme myös toista pienempää mesaanipurjetta takilaan, mutta lopulta paras ratkaisu oli käyttää vain isopurjetta ja etupurjetta eli fokkaa.

Lähdimme joskus porukalla purjehtimaan ympäri Evijärveä ja telttailimme jossain saaressa yön yli. Tämä omatekoinen purjevene selvisi vastatuuleen, mutta joskus joudin tekemään tunteja luovimista kapeissa salmissa. Usein minulla oli purjehtiessani suussa käyrävartinen norjalainen piippu kuorma-auton tratin takana. Piippu ja ruskea Clania piipputupakka ovat tallessa vieläkin.

Ostin sitten 80-luvun alussa Terhisail 375 purjeveneen, joka luovi paremmin. Nämä purjeveneet kulkevat syvemmällä kuin mikään perämoottori, joten löysin uusia isoja vedenalaisia siirtolohkareita.

Lopuksi anekdootti: Purjehdimme myöhemmin 80-luvulla kauniina kesätuulisena päivänä ja lekotimme veneen pohjalla aurinkoa ottaen, kunnes saavuimme uittoväylälle Vinsalmesta Hautasaaren ja Lammassaaren välissä. Yhtäkkiä tuli tuulenpuuska, enkä ehtinyt heti löysäämään purjeita veneen pohjalta. Vene kääntyi nurin ja tavarat lähtivät kellumaan kauemmas. Suurin huolenaiheemme oli kuitenkin pelastaa tavarat ja vaatteet ennen kuin käännetään ylösalaisin oleva purjevene. Lopulta saimme myös veneen käännettyä takaisin oikein päin. Se oli ainoa kerta, kun sattui haaveri purjehduksissamme, ja hyvä esimerkki siitä, että vahinko tapahtuu yleensä silloin, kun sitä vähiten odottaa, varsinkin vesillä liikuttaessa.