Pajan määritelmä
Interaktiivinen kartta
Lopuksi

Pajan määritelmä

Tässä listassa ei ole nykyisiä tuunauspajoja tai miesten olohuoneita. Pajan määritelmä:

Pajaksi sanotaan rakennusta, jossa seppä takoo vasaralla rautaa alasinta vasten ja valmistaa siitä erilaisia käyttö- tai koriste-esineitä. Pajan keskeisin kaluste oli ahjo, jossa rautaa kuumennetaan hehkuvilla hiilillä työstölämpöiseksi. Ahjo saatiin riittävän kuumaksi puhaltamalla hiiliin ilmaa palkeiden avulla. Ilman puhallus nostaa hiilien lämpötilaa hehkuvaksi ja kuumentaa raudan sen sulamispisteeseen asti.

Ahjoon ei välttämättä tarvitse liittyä rakennusta, vaan se on voinut olla taivasalla. Usein jäljellä on vain pajakuonaa eli kuonajätettä, rautakuonaa ja mahdollisesti osittain kuonaantunutta savitiivistettä. Nykyaikaisessa sepänpajassa suoritetaan taontaa ja myös taide-esineiden tekoa.

Interaktiivinen kartta

Kartta Evijärven yli viidestäkymmenestä pajasta. Tämä on kopio interaktiivisesta Googlen kartasta 8.4.2023. Oheisessa alla olevasta linkissä on ehkä tuoremmaat paikkatiedot.

Facebook ryhmässä oli keskustelu entisistä evijärveläisistä pajoista, ja keräsin ja yritin paikantaa pajat paikoilleen karttaan. Siinä on vielä useita virheitä, mutta korjataan saadun palautteen mukaan ja lisätään uusia pajoja.

Oheinen alla oleva linkki on ajantasaisin tiedossa oleviin aikoinaan pajojen paikasta. Kartta ei siis ole tällä tompansuku.net serverillä tai sivustolla vaan Googlen omilla Maps sivulla oheisella ositteella:

Pajat Evijärvellä

Näet siellä Googlen kartalla ja klikkaamalla hiirellä, minkä nimen annoin pajalle. Jos annat peruskartalla kerrotun paikan nimen, toivottavasti osaan siirtää paikan oikeaan paikkaan.

Varmin faktan oikeen siirtämiseen ja helpoin tapa olisi jos kerrot vain vaikkapa: Matti Mäen paja, koordiaatit 63.36406, 23.54314.

Tämä tieto jää jälkipolville ja nettiin, sittenkun meitä ei enää ole. Osaavat kait sitten arvostaa asiaa.

Lopuksi

Pajat rakennettiin erillisiksi rakennuksiksi samoin kuin saunat palovaaran takia. Vielä 60-luvulla tehtaallamme oli pöydänkokoinen ahjo, jossa oli sähkömoottorilla toimiva puhallin.

Kaasupoltin eli "toho" sai sittemmin raudan punahehkuiseksi, ja tietysti myös kaasupillit ovat mahdollistaneet raudan lekaamisen ja muotoilun punahehkuiseksi lähes sulaksi magmaksi. Varsinainen ahjon ja hiilen avulla raudan muokkaaminen ja modifiointi on jäänyt kokematta.

Tarkistamatta mistään faktoja, ahjon ja takomalla saatiin kyllä tehtyä liitoksia ilman hitsausta. Taas raudan keittäminen liittyy varmaan kärrynpyörien ahistesovituksiin. Aikoinaan junanpöriä laitettiin myös hitsaamatta kiinni niin. Samoin me laitoimme ekstruderin laippoja kiinni keittämällä niitä öljyssä ja jäähdyttämällä putken tai akselin -150 asteeseen nestemäisen typen avulla. Pitäisi olla lujempi liitos kuin hitsaamalla. Taas takomalla tehdyt monikerrosmiekat ja huipputyökalut ovat toinen juttu.

Tämä pajahistorian ote tuo toivottavasti lisää aikaperspektiiviä.