fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Jatkoa >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
Tiet
Kettusaari
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1940
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1990
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Evijärveltä eri ajoilta.

Teollisuutta, turkistarhausta, maanviljelystä ja aikaisemmin keräilytaloutta.
Evijärvellä on useita kyliä, joista on jo julkaistu kyläkirjoja. Siksi ohessa vain yleisesti Evijärvestä. Poikkeavasta kirkonkylän Viskarinmäestä on juttua toisilla sivuilla. Se paikka kun on hiukan pikanttisesti toisenlaista Etelä-Pohjanmaata.

Tunnetaahan Evijärvi jo lukion oppikirjoissa savolaiskiilan ja murteen pohjoisimpana pitäjänä, joka tuli kaskenpolttajien mukana viimeisimpänä 1600-luvulla. Länteenpäin on vain parin peninkulman päässä Etelä-Pohjanmaan murteet, pohjoisessa samoin suomenruotsi ja idässä soinnillisen s ja h-vivahkainen Vetelin ja Keski-Pohjanmaan murre. Nykytiede arkeologian ohella DNA tutkimuksineen tuo uusia tietoja asuttajista ennen kirkonkirjoja ja muita kirjallisia tietoja.

Alkuperäisestä asujaimistosta

Evijärven järven ympäristö on ollut kovasti asutettu vuosituhansia kivikaudesta lähtien. Varsinkin järven itäpuolisilla rannoilta ja Timosesta on löytynyt kivikautisia esineistöjä. Yli puolet Museoviraston mukaan Järviseudun arkeologisista löydöistä sijoittautuu toistaiseksi Evijärvelle, joka oli aikoinaan ja nykyäänkin kalaisa järvi. Tässä keskitytään hiukan tuoreempiin alle 3000 vuotta vanhoihin juttuihin.

Nykyään oletetaan, että jo 3000 vuotta sitten Suomen alueella on puhuttu kantasaamea ja kantasuomea, jotka kuitenkin varmasti eroavat kovasti suuresti nykykielistä. Kantasaamea puhuvia oli vielä 500-1000 vuotta sitten Etelä-Suomea myöten. Kristinuskon saapuessa kasteen ottamattomat luokiteltiin pakanoiksi ja lappalaisiksi. He olivat lähinnä keräilytalouden, kuten metsästyksen ja kalastuksen sekä pienimuotoisen maatalouden harjoittajia, jotka eivät olleet ottaneet sitten kirkon jo tullessakaan alueelle vielä kastetta, vaan harjoittivat edelleen omia jumaliaan. Sieltä nämä Ukko ylijumalat, Ahdit ja muut ovat kotoisin. Eivät he olleet mitään neljäntuulen hattua pitäviä sterotyyppejä, vaan monien meidän esi-isiä. Heille varsinkin Evijärven ympäristö ja koko Järviseutu tarjosi hyvät puitteet tuonajan elinkeinoonsa. Kun eivät ottaneet kastetta ja eivätkä maksaneet veroja, ei heistä ole siksi juuri merkintöjä, vaikka nimistön ja esinelöytöjen perusteella alue näyttää olevan asukastihentymä Suomessa.

Evijärvi nimestä

Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasassa tai kauempana. Kartoittajat ja muut ruotsia puhuvat viranomaiset käyttivät muutamilta ruotsinkielisiltä talollisista kuulemiaan paikannimiä, ne kun olivat vain helpommin kirjoituskelpoisia. Suomenruotsalaisia taloja oli tullut Evijärvellekin 1400-luvun jälkeen. Siitä osittain johtunee monet nykyään olevat suomalaistuneet paikannimet, joita ensiksi pitää miettiä, mistä ruotsinkielen sanasta ovat oikeen tulleet ja lähtöisin ja monesti vielä vanhasta ruotsinkielen sanasta, jota ei enää käytetä. Mutta ei oudot paikannimet ole aina ruotsista suomennettuja.

Karttaan tulikin sitten nykyinen Evijärvi nimi 1770-luvulla, olihan kartoittaja Nils Röring asunut Lappajärvellä jo vuosia. Evijärvi nimen alkuperästä on kuitenkin esitetty useita olettamuksia vuosien saatossa ei yksistään paikkakunnalla, kun etuliite "Evi" ei kuulu alunperin suomenkieliseen ääneasuun. Nykysaamessa ei ole "evi" sanaa, mutta järvi=jávri on edelleen lähes sama sana pohjoissaameksi. Kantasaamessa on voitu paikkaa kuvata "Eväjärvi" nimityksellä, jossa suuren kalanpaljouden takia näkyi matalassa järvessä jopa selkäevät veden pinnalla. Monia muitakin tuttuja kantasaamelaisperäisiä paikannimiä on Järviseudulla, kunhan me vain huomaamme ne, kuten vaikkapa Veanteen saaren nimitys Lappajärvellä tai ehkä vielä vanhempaa perua ja ajatusten vaihtoa herättänyt Ähtäri-Ähtävä sanapari.

Kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan ajatuksia alueen asutushistoriasta

Löysin syksyllä 2016 tätini Selma Lassilan jäämistöä perkatessani kirjasen "Järviseudun Nuorisoväen ALBUMI III, Lapua, 1950." Tähän oli kirjoittanut Tuomaala melko nuorena artikkelin otsikolla Ähtävänjoki ja Järviseudun asuttaminen.

Kaikki kunnia Väinölle ja kovasti keräsi vanhaa perinnettä, kiitos siitä. Se oli yllättävää, että hän oli tässä artikkelissa esittänyt samanlaisia ajatuksia lappalaisista kun minä olin esittänyt nyt myöhemmin keksien pyörän uudelleen.

En ole lukenut kaikkia Tuomaalan julkaisuja, mutta tämä lappalaisjuttu ja agenda ei ole ollut käsittääkseni hänellä myöhemmin esillä. Törmäsi varmaan siihen samaan kuten allekirjoittanut, että jotkin nykysuvut ja talot olikin oikeastaan niitä "lappalaisia". Artikkeli on melko oikea edelleen nykytietämäyksen mukaan. Lappalaiset eivät olleet tuolloin oikeen median ja yhteisön atraktiivinen juttu, kuten nykyään sanotaan. Itsekin ujutan lappalaisagendaa varovaisesti juttuihini ja vain paloittain.

Lisää sivuja

Vasemmalla näkyvästä linkkilistasta on sitten Evijärveä käsitelty kronologisesti ja eri asiayhteyksin.
7.9.2019

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2019 / All rights reserved