fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Jatkoa >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
JokikylanAsujatEnnen
Tiet
Pajat
Kettusaari
Evijarvi
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1940
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1970
Kuvia_1990
Tauluja
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Jokikylän asujista ja asumuksia ennen.

Aihetta on hyvin käsitelty Jokikylän kyläkirjassa* ja ohessa on vain jotain lisäyksiä.

Tämä sivu kuten kaikki muutekin ovat interaktiivisia, eli korjaan niitä saamani palautteen perusteella.

*Joki, kylä - ajanvirta, Jokikylän kotiseutupiiri, Alaprint Oy Alajärvi 1996.

Jokikylä 1951

Jokikylän aluetta on kuvattu oheisessa Peruskartassa vuodelta 1951 ja seuraavilla linkeissä Jokikylän kyläkirjan ja Järviseudun Historia I lisäksi:

Jokikylän isojaosta

ja Evijärven isojaosta yleensä 1800-luvulla

Muillakin sivuillani on karttoja ja selvityksiä Jokikylästä, mutta ohessa keskitytään tarkemmin vielä avoimiin Jokikylän asutusasioihin.

Peltoketo

Luontopolku
Kopio Ote Jokisuulta vuoden 1951 peruskartasta jossa ei ollut vielä merkitty Peltoketoa. Lisäsin paikan ja nimen punaisella. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.
Jokelan Reijo, Antti ja Tähtisen Jorma muiden puuhamiesten ohella ovat tehneet hienot pitkospuut pitkin vanhan Lassilan manttaalia nykyisten jokelaisten maille. On nyt paljon helpompaa mennä luonnon keskellä ja rauhaan kuin aikoinaan upottavalla nevalla tai metsässä, jossa liikkui harvoin ihmisiä. Pääosin jokelaiset ovat luovuttaneet käyttöoikeuden luontopolkuun ja siitä suuri kiitos heille.

Nyt on kuitenkin herännyt keskustelu Peltokedon raunioista. Kun ne ovat säilyneet koskemattomana lähierämaassa ja nyt tulleet framille näköalapaikalle, niiden historiaa varmasti myllätään lähiaikoina ilman faktoja. Entisinä lassilalaisina olemme nyt etsineet taustoja niihin, ja kyllä muidenkin apu on tervetullutta.

Peltoketo puzzle

Ohessa kartta paikasta ja Facebookista kopioimani kuvan raunioista.

Kun minulla ei ollut mitään tietoa asiasta, luin pikaisesti ensiksi kirkon rippikirjat Lassilan manttaalista ja Evijärven renkien luetteloita alkaen 1760-luvulta. Enkä löytänyt Jokikylän kyläkirjastakaan muuta mainintaa, kuin kartassa paikan.

Pitää mennä vielä uudelleen karvaten, jos ei löydy vastausta.

Rauniot Ritva Gunellin kuvaamana ja kopioitu Facebookista hänen luvallaan. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.
Dokumentoitu tapaus

1. Mauri Jokela esitti hyvän tietolähteen, referoin suoraa häntä: "Tuo Peltokedon tarina on mielenkiintoinnen, jos on uskominen Järviseudun historia I s. 608* kertomusta asiasta. Sen mukaan Peltokedon kruununtorpan perusti Mikko Mikonpoika Skärufors Jokikylän Koskelta.

Se mitattiin uudistilaksi 1768 ja maa kuului tuolloin Kirsilän talon ulkosarkoihin. Jostain syystä Kirsilän isännät eivät tykänneet Mikon uudisasutuksesta. Niinpä he valittivat aina Tukholmaan saakka Mikon tiluksista väittäen niiden aiheuttaen haittaa heille. He myös ehdottivat, että Mikko siirtyisi jonnekin muualle autioksi jääneelle tilalle. Mikko kuitenkin vetosi siihen, että ei hänen uudistilansa voi aiheuttaa haittaa Girseille, koska se sijaitsi yli 8000 kyynärän (n. 5 km) päässä heistä, eikä muilla kyläläisillä ollut mitään huomauttamista Mikon uudistilasta. Samalla hän torjui muuttoehdotuksen muualle selittäen, että paljon rahaa oli jo uponnut Peltokedon nostamiseen ja aikaakin yli seitsämän vuotta.

Kamarikollegion päätöksen 6.7.1774 mukaan Mikko sai pitää Peltoketonsa.

Asiaa pitäisi kuitenkin penkoa vähän lisää. Nimittäin Mikko Mikonpoika Skärufors syntyi Skäruforsissa eli Jokikylän Koskella 19.4.1737 ja avioitui 4.6.1781 Kaarina Matintytär Svarvarin kanssa ja he muuttivat uudisasukkaaksi Lappajärven Kokkoon. Siellä heille syntyi ainakin 6 lasta. Heidän jälkipolviaan ovat mm. Matti Kupila, Lempi Sulkakoski, Paavo ja Eino Kirsilä, Matti, Hemmi ja Onni Kirsilä jne.

Mikko olisi kyllä ehtinyt ennen avioitumistaan perustaa Peltokedon, mutta miksi hän olisi sen jättänyt? Etäisyys Kirsilästä Nöörpakkaan on n. 3 km, joten sekään ei ihan täsmää."

*Junnila, Heikki ; Rantatupa, Heikki (toim.) , Järviseudun Historia I, Vaasa Oy, Vaasa 1983.

TB:n lisäyksenä, kun katsoo karttaa, tuo Peltoketo on kaukana lassilalaisten takamailla ja varmaankaan ei häiritsisi kirsiläläisiä. Varmaankin tarkoitettiin jotain muuta aluetta kamarikollegion päätöksessä. Yritän saada Ruotsin valtionarkistosta kopion alkuperäisestä dokumentista.
Tämä sinisellä fontilla jää pois myöhemmin. TB
Lisätään muita mahdollisia vaihtoehtoja

2. Ehkä asumuksen aikaan oli maan omistaja Antti Antinpoika Lassila. Syntynyt 15.8.1811 ja hänen pojalla Antilla s. 22.7.1838 oli vaimo Kaisa Eerikintytär Keto 17.9.1835. Aivan arvauksena, ja jotain etiäisinä kuullunna, että vaimon velipojalle annettiin sitten asuinpaikka täysin maatalouteen kelpaamaton pläntti kun sitä halusi. Nykyään kunnon peltoa ei ole lähimaillakaan mutta aikoinaan kuusikon paikalla on ollut jokin pelto tai ryytimaa.

Kyllä pitäjänkartan vuodelta 1840 mukaan siinä on ollut pelto ja varmaan ollut jo aikaisemminkin. Pitäjänkartat kun tehtiin liimaa ja leikkaa periaatetteella käyttäen vanhempia kartta-aineistoja.

Kyllä myös isojakokartan vuodelta 1860 mukaan on siinä ollut pelto.

3. Kallistuisin kuitenkin siihen, vanhaa lappalaisten peltoa ovat lassilalaiset viljelleet, kun kerran se on ollut sielä. Voi kyllä olla että joku Lassilan suvun renki asumustaan 1800-luvun alussa, olisko se ollut edes kunnon torppa, kun yksistään maanviljelys ei elättäisi tuolla mäellä. Toisekseen kesäaikana siellä on varmasti paljon sääskiä, kun on nevojen ympäröimä.

4. Lappalaisillehan esi-isiellemme joskus n. 1200-luvulla paikka sopisi mitä parhaiten. Metsästysmaita ympärinsä, ja hajurako järvellä läpikulkuna meloviin verottaviin ja ehkä väkivaltaisiin pirkkamiehiin (esi-isiini). Oli lappalaisillakin hiukan peltoja nauriita ja muita varten, mutta yleensä niitä ei tehty pohjoisrinteeseen. No tuo oli piilossa järveltä päin katsottuna. Mutta kivityöt eivät sovi oikeen kuvaan, voivat olla myöhempää perua. Voi olla, että aikaisemmin asui paikalla kyllä lappalaisia, kun se on mielestäni kovasti todennäköistä ja sitten tuli paikalle jokin ylemmällä kerrottu vaihtoehto.

Minulla on kyllä miinaharava, mutta kannattaa harkita kovasti ennen ryhtymistä neitseelisen raunion tonkimiseen ainakaan voimallisesti. Tuo on ehkä niin kuiva paikka, että hapan maalajimme ei ole tuhonnut kaikkia metalleja.

12.7.2020

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2020 / All rights reserved