fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Jatkoa >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
JokikylanAsujatEnnen
Tiet
Pajat
Kettusaari
Evijarvi
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1940
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1970
Kuvia_1990
Tauluja
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Maalauksia Fiskarisessa

Kankaalle väritettyjä kuvia eri ajoilta ja paikoista.

Kuvien tarkkuus on laskettu nettiä varten. Useampi lähipiiristä on kerännyt tai maalannut tauluja ja ohessa on muutamia otoksia taulupinosta hiukan taustaselityksineen. Saat tauluja sitten suurennettua klikkaamalla niitä.

En ruvennut asemoimaan kuvatekstejä oikeille paikolleen, www-teknologiassa isompi juttu tehdä. Lukijat saavat hiukan käyttää omia aivojaan, että mikä teksti kuuluu mihinkin kuvaan. Alimman kuvan analyysi sitten hiukan valottanee kuvataiteen asioita ja analyysejä. Vaikka itsekin olen saanut aikoinaan jotain pikku palkintoja töherryksistäni, pidättäydyn kriitikon osassa, kun monet muut ovat paljon parempia. Olenkin ollut sitten aina himo taide- ja kuvagallerioiden kävijä reissullani.

Idylli 20-luvun lopulta Jokikylästä

Äitini Onervan maalaus, jonka teki muististaan joskus myöhemmin 80-luvulla koulumatkaltaan suoraa metsien läpi Uudeltapaikalta kodin ja Jokikylän kansakoulun väliltä kertoen asumuksesta 30-luvun vaihteesta.

Onerva kertoi, että hän ihaili lapsena joskus 20-luvun lopussa tätä idyllistä ja seesteistä näkymää, jossa joku ukko ja akka asuivat hänen kertomansa mukaan joskus 1928. Sukunimeä ei hän tiennyt sitä kysyessäni, enkä löytänyt enää talon paikkaa Kupilasta Uudellepaikalle päin kartoista. Lapset oikaisivat aikoinaan siitä metsien läpi.

Maa-alueen nykyomistaja kertoi, että oli vielä näkyvissä talonpaikka, Yksi mahdollinen asuja:
Antti Antti Kustaa Girs, s. 17.2.1889-27.5.1925, Vaimo Maria Martintytär Nyyssölä puhuteltiin Maijaksi s. 04.02.1893 Lappajärvi, muutti Evijärvelle 21.02.1913. Vihitty Antti Kustaan kanssa 30.09.1912. Heillä oli tytär s. 22.11.1914 Evijärvi, joutui huutolaiseksi Rannin talon 9 vuotiaana n.1927, muutanut 27.11.1935 Kauhajoelle.

Maija joutui silminnäkijäksi kuolemantapaukseen ja joutui näiden traagisten tapahtumien seurauksena mielisairaalaan. Maija avioitui myöhemmin Vihtori Antinpoika Kivikangas s, 28.06.1899 Evijärvi, kuoli 03.01.1973 leskenä. Maija muutti uudestaan avioiduttuaan Hammaskankaalle Kerttuaan jossa Maijaa kutsuttiin myös nimellä Hammas-Maija. Maijasta löytyy juttua sitten muualta.

Mietteitä: Maalauksen paikan alkuperäinen isäntä kuoli jo 1925 nähtävästi umpisuolileikkaukseen. Kuulin jostain muualta, että samoilla paikoilla olisi ollut joku selvittämätön Aho niminen asuja myöhemmin. Taas opimme, että mikä näyttää idyllisti hyvältä, totuus voi olla toinen.

Nahkaniemeltä Jokikylästä

Onervan maalaus Nahkaniemeltä Jokikylästä siitä läheltä Uittomieskämppää ja uutta luontopolkua.

Tästä maalauksellisesta paikasta on joku muukin tehnyt taulun, en justiin muista tekijää.




Montmarten kuva

Pariisin taitelijoiden asuttamasta Montmarten kukkuloilta ostamani ammattimaalarin teos.

Ostin tämän taulun Pariisissa Montmarten kukkuloilla pitkän valinnan jälkeen 80-luvulla ja maksoinkin nykyrahassa parisataa euroa. Maalari on pohjois-italialainen myyjän puheiden mukaan. Voi olla kopiokin. Pidän kuitenkin taulua huipputeoksena.


Idylli Etelä-Espanjasta

Espanjan katunäkymän taulu on riippunut perähuoneen seinällä kauan. Nyt selvitin hiukan sitä.

Taulu ostettu joskus 70-luvulla ja takana lukee: Maurielle Utulla ja Veikko Korhonen -70.


Ahvenniemi

Riku Sulkakosken maalaus 50-luvulta. Kuvassa on Kniivilänlahden länsipuolen Ahvenniemeä, ja länsipuolella oli piskuinen Pirunsaari.

Pirunsaari on nyt kaivettu pois asutuksen sinne saapuessa. Oli meillä nööseillä hetken siellä joku mökin tapainen 60-luvulla, enenkuin siirryimme Valmosannevalle. Valokuva samasta paikasta 30-luvulta löytyy oheiselta Evijärvi sivulta.


Guatemala

Nuorimman tyttären Susannan maalaus Väli-Amerikassa Guetemalan reissulta. Paikalliset korjaavat siinä järven laituria.

Monia muitakin Susannan tauluja on seinillä, tämän taulun laitoin kun matkan kohde oli poikkeava.


Mysteerimaalaus, aito kopio

Kaverin kanssa näimme Jyväskylän kirpputorilla öljyvärimaalauksen Pariisin katunäkymästä, johon heti iskimme silmämme. Oli poikkeava muusta kirpputorien lapintaulutavarasta. Googletin heti maalarin nimen kännyllä ja kyllä tällainen USAlainen taidemaalari Caroline C. Burnett on maalaillut 1800-1900 lukujen vaihteessa Pariisissa. Hintana vain uskomattomat 10 euroa. Ei muuta kuin ostoksi, raamit jo maksaa yli 30 euroa. Ajattelin sen laittaa vaikka autotalliin tai työhuoneeseeni, kuva kun on kuitenkin hyvä.

Jos se olisi ollut aito, niin olisi takana enemmän kankaan kiinnnitysjälkiä raameihin. Kangas kun oli niitattu raameihin, joka herätti heti epäilystä, vaikka nykyaikainen paperiniitti on jo keksitty 1877. Äitini oli harrastetaidemaalari ja raamitin hänen töitään. Vaihtavat useasti raameja jälkikäteen kankaisiin. Raamien kulmiin oli käytetty kiristyskiilana selvästi koivuvaneria, sitä tehtiin Suomessa jo 1930-luvulta lähtien. Toiseksi ei ollut merkitty missään mitään vuosilukua. Kankaasta, patinasta, taustasta ja muusta päätellen tämä taulu on kyllä yli 30-vuotta vanha, eikä vain nopeutetusti vanhennettu. Katsoin voimakkaalla valolla läpi, ja ei ole minkään kuvan päälle maalattu. Karkean maalauskankaan pohjatyö ei ole kunnolla tehty. Näitten induktiotodisteiden perusteella aivan arvaan, että taulu on maalattu Pariisissa sodan jälkeen ja raamitettu vasta Suomessa.

Parisian Scene by Burnett. Aivan hyvin öljyvärillä tehty taulu, hinnat liikkuu 100-3000 euroa, keskihintana 500 euroa ja paljon on kopioita liikkeellä. Taulun koko on melko suuri, 68x96cm. Tyylisuunta on impressionismi, jossa haluttiin vangita hetken vaikutelma ilman tarkkoja yksityiskohtia.

Olivat maalaustaiteessa 1800-lopulla aikansa vallankumouksellisia radikaaleja ja tyylisuunta ei saanut poikkeuksellisesti jalansijaa Suomessa, kun kansallinen itsenäisyys ja oma identitetti olivat tärkeämpiä meidän taidemaalareiden joukossa. Kopiointitaiteena impressionismi on siitä kiitollinen, koska maalaus oli melko nopeaa tehdä myös palettiveitsitekniikalla sen oppiessaan. Mutta kopioissakin on sitten huomattavia tasoeroja. Kopiot voivat olla tehtynä suoraa kopion tai kuvan päälle tai sitten tyyli on vain kopioitu. Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi. Sitten googletuksien jälkeen selvisi, aviopari Burnettit olivat ihastuneet Pariisiin ja maalailivat ahkerasti katunäkymiä. Oli 1898 ”Societe des Beaux Arts” taitelijaseuran jäsen ja piti näyttelyitä, mutta ei muuten kovin tunnettu. Kun sitten joskus myöhemmin Pariisissa jopa nälkää näkevät taidemaalarit halusivat tienata turisteilta hiukan taskurahaa, he signeerasivat sellaiset turistitaulut nimimerkillä ”Burnett” eli Burn it (=polta se). Pariisilaisten taiteilijoiden sisäpiirihuumoria. Joku ”Burnett” taulu voi olla nykyään hyvinkin kuuluisan maalarin, toinen sitten vastaavasti jonku viinaan kuolleen tai vaan kuvan päälle jonku sarjakopioijan tekele. Maalarithan harjoittelevat muutenkin ainakin uransa aluksi kopioimalla toisten vanhempia teoksia. Nyttemmin näitä on tehty ja kopioitu sarjatyönä Meksikossa ja Kiinassa ”Burnett” singneerauksella ja on niitä muitakin nimiä käytetty kopioissa, kuten ”Henry Rogers”.

Kirvesmies kaveri katseli taulun raameja takapuolelta, ja totesi, että ennen 70-lukua ei olla käytetty sellaisia kuparinauloja. Vakuuttavasti perusteli että raamit eivät ole 70-lukua vanhempi. Mitä katselin ”Burnett” merkillä öljymaalauksista netistä kuvia, on mielestäni oheinen parhaasta päästä, laitetaan nyt kuitenkin Pariisista Montmartre taiteilijakukkulalta itse ostettujen, Thaimaassa teettämieni valokuvasta kopioiden ja suvun maalareiden taulujen joukkoon seinälle eikä autotalliin. Taulu on varmaan tullut jonku turistin matkassa Suomeen. Seuraava vaihe salapoliisityössä on nyt saalistaa, onko maalaus vain suora kopio tai onko vaan tyyli kopioitu. Lisäksi vois joskus yrittää selvittää, jos kuvan maalari olisi vielä vaikka elossa ja peräti nykyään tunnettukin.
12.6.2020

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2019 / All rights reserved