|
Evijärven kartta 1709 ja pitäjäkartta 1850.-Old maps year 1709 and 1850 from Evijärvi
C. Mörtin vesistöjä ja teistä kartta vuodelta 1709 - Water system and roads by cartographer C. Mört year 1709
Nimien tulkintaa 1709 kartasta - Interpretation of old names Sama kuva pitäjänkartassa 1850 - The same area in the parish map year 1850 C. Mörtin vesistöjä ja teistä kartta vuodelta 1709 - Water system and roads by cartographer C. Mört year 1709C. Mörtin vesistöjä ja teitä esittävä kartta vuodelta 1709. Klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi. -By clicking on the map you can zoom it.Taitaa olla ensimmäinen kunnollinen kartta alueesta. Mielenkiintoista on (talvi)teiden paikat, merkitty pisteviivalla. Menevät toisesta paikasta kuin nykyään ja Pedersöreen sekä muihinkin suuntaan on heikot kulkuyhteydet Evijärveltä. Joki tais olla enemmän käytetty talvellakin lukuunottamatta koskipaikkoja.Tärkeäksi talvi- ja paikallistieksi on oletettu menevän 1600-luvun puolivälissä Lappajärveltä Evijärven kautta Pietarsaaren markkinapaikalle J. Qvistin mukaan kirjassaan "Finlands marknader och finska landsbygdens handplatser 1614-1772. En historiks-geografisk undersöking. Helsinfors, 1909." Kun katsoo Mortin kartaa alajuoksulta Pedersörestä 1709, niin ymmärtää sen, että miksi kappeliseurakunnasta Lappajärveltä kuljettiin ehkä Purmojärven ja Purmon kautta pääpaikalle Pedersören emäseurakuntaan. Evijärveltä pääsi koukkaamalla Kerttuajärven yli ja Sulkakrogin kautta Ähtävälle. Sitten Röringin n. 1770 kartoissa on suorempikin tie, mutta vasta Wetterstedtin maakuntakartasto 1775 on merkitty kunnollinen tie Pedersöreen. Oikestaan Nääsistä Särkikylään ja Inasta Pönteriin löytyy ehkä tienkuva vieläkin maastosta. Maanmittari C. C. (Kristofer) Mört oli ensiksi Ångermanlannissa ja tuli sitten 1705 Pohjanmaalle, joten nimet on hiukan huonosti kirjoitettu suomeksi. Kiinnittää huomiota, että varsinkin Viskarinmäki on huonosti merkitty ja väärilläkin nimillä ja taas Haapikylä paremmin. Eikös tuohonaikaan ollut juuri riitoja tulevan kirkon paikasta ja Haapikylässä ja Vattuahollakin oli jo hirsiäkin valmiina kirkkoa varten. Riippuen siitä, kuka on ollut oppaana Mörtille, sen mukaan on sitten paikkoja merkitty karttaan. Kartantekijällä oli apunaan kisälliä, renkejä ja paikkakunnan joskus liiankin avuliaita isäntiä, näin kertovat kartantekijät aikoinaan. Lisäksi Viskarimäellä (Fiskarbacken=kalastajanmäki) varmaan asui lappalaisten jälkeläisiä kalastus- ja keräilytalouden harjoittajia sekä muitakin epämääräisiä ainakin kirkon mielestä. Isot Kniivilän ja Kultalahden tilat olivat olleet jo vuosisatoja nyk. Kirkonkylässä ja Kuoppa-aholla kartanteon aikaan. On outoa, että Kniivilää ei löydy kartalta. C. Mörtin Evijärven ja Ähtävän aluetta esittävä kartta vuodelta 1709. Klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi. -By clicking on the map you can zoom it.The closest chapel church was in Lappajärvi abt. 20km close in the south direction and main in Pedersöre Pietarsaari-Jakobstad) abt. 55km in the west side at the end of river. The present “downtown area” Viskari and Kuoppa-aho look uninhabited on the map as specially on the Viskarinmäki called the fisherman’s hill ) was maybe populated by non church registered Lappish living like Indians by hunting and fishing and not serving Christian God but old Finnish gods. Genetically they might be the same Finns. Sama kuva pitäjänkartassa 1850 - The same area in the parish map year 1850Evijärvi pitäjänkartassa 1850. Klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi. -By clicking on the map you can zoom it.Isoja tiedostoja Mörtin kartoista 1709 -Greater data files of the maps.Ohessa on isoja 10Mb-15Mb tiedostoja, joista selviää paremmin teiden paikat ja kokonaisuus.Evijärvi 1709 Mielenkiintoisia on Evijärveltä Lappajärven kappeliseurakunnan kirkolle menevät tiet. Toisaalta puuttuu Veteliin tai Kaustiselle kokonaan tiet, mutta Småbönderssiin (Pönteriin) taasen hyvät. Olihan evijärveläisissä vielä paljon ruotsia puhuvia ja sukulaisia Pönterissä. Ei ole ihme, että Veteli tuntui vielä 1970-luvulla kuin vieraalta maalta :), oli niin jyrkkä murre- ja tapojen ero. Lisää aiheesta löytyy 1850-karttasivulta. Paremmin on teitä Purmojärvellä joka suuntaan ja muutenkin karttamerkinnät. Tämä voisi selittää osaltaan Purmojärven kahakkaa, jossa lassilalaisia kuoli ja kasakoiden majottautumisen Purmojärvelle Isovihan aikana, kun oli Pedersörestä päin tie, ja Purmojärveltä teitä joka suuntaan. Lappajärvi 1709. Alajärvi 1709. Ähtävän ja alajuoksun vastaavat kartat löytyy Borg sivustoilla. Lisää mielenkiintoista materiaalia löytyy: Heikki Rantatuvan historialliset kartat portaalista Kansallisarkiston digiarkistosta Evijärvestä Zoomaamalla saat tarkempia tietoja, kuten Jokikylästä Lisää karttoja ja kartografiasta sekä historiasta löytyy näiltä sivuilta: Maps_1770 sivulla. Maps_1850 sivulla. 31.7.2023 |