|
Evijärven isojakokarttoja 1800-luvulta.-Old Evijärvi maps from 1800-century for enclosure of open fields or basic land consolidation
Isojako
Kirkonkylän Isojakokartta 1796 Isoja tiedostoja Röringin kartoista 1762-1770 ja Wetterstedtin maakuntakartastosta 1775 Kirkonkylän Isojakokartta 1796Tätä karttaa on sitten täydentäneet ja korjanneet jälkeenpäin muutkin jakotoimituksen tekijät. Isojakokartta ulottuu Kuoppa-aholta Kultaniemen päähän saakka. Yhdellä isojakodokumentin jyvityslistalla on tilojen nimet alkuperäisessä muodossaan jakokirjasta aivan malliksi. Nekin merkinnät (=identifikointikoodit) muuttuivat sitten myöhemmin, mutta tässä on aivan malliksi:[Esimerkki jyvityslistasta] Tila A: ID: 123456 Omistaja: Matti Meikäläinen Pinta-ala: 50 ha Viljelykasvit: ohra, ruis Kotieläimet: lehmät, lampaat Muuta huomioitavaa: metsää, peltomaata Jakokirjan sivunumero: 25 Tila B: ID: 789012 Omistaja: Maija Meikäläinen Pinta-ala: 30 ha Viljelykasvit: peruna, vehnä Kotieläimet: kanat, hevoset Muuta huomioitavaa: vesistö, laidunmaata Jakokirjan sivunumero: 34 Ja niin edelleen... Tällaiset jyvityslistat ovat arvokkaita dokumentteja, jotka auttavat hahmottamaan alueen maanomistusrakennetta ja maankäyttöä isojaon aikana. Ne tarjoavat tärkeää tietoa paikallisen yhteisön historiasta ja maatalouden kehityksestä. Tätä karttaa on sitten täydentäneet ja korjanneet jälkeenpäin muutkin jakotoimituksen tekijät. Isojakokartta ulottuu Kuoppa-aholta Kultaniemen päähän saakka. Yhdeltä isojakodokumentin jyvityslistalta löytyvät tilojen nimet alkuperäisessä muodossaan jakokirjasta aivan malliksi. Myöhemmin nämä merkinnät (=identifikointikoodit) muuttuivat, mutta tässä esimerkkinä muutamia alkuperäisiä merkintöjä:
B2 Kultalax B3 Wattuaho B4 Soinibäck B5 Norrknivilä B6 Hannula B7 Knivilä B8 Furunäs Furunäs on ostettu maanala 1/4 manttaalia jyvitystietojen mukaan, mikä on melko suuri ala ja vastaa Wattuahon kokoa murtolukuna. Vertailun vuoksi mainittu Norrknivilä on 1/2 manttaalia. Seurakunnilla on Suomessa perinteisesti ollut maaomaisuutta ja metsiä, ja Furunäs ei ole poikkeus. Kirkonkirjojen mukaan Furunäs on kappeliseurakunta, jolla oli kappalainen Marcus Fagerdhal 1.3.1765 alkaen Kumoissa ja hän siirtyi Evijärvelle vuonna 1818 Lehtimäeltä. Kartasta löytyi ainoastaan B8 merkintä Lehtisaaresta, joka sijaitsee nykyisen leirintäalueen edessä ja käsittääkseni seurakunnan omistuksessa on saaret aivan Niittysaareen asti. Tässä oli isojakodokumentti ja kartan merkinnät melko yhtenevät. Jonkin maapalan omistussuhteiden selvittelyssä pitää mennä sitten isojakodokumentin mukaan. Viskarinmäki
Kirkon alue on neliskanttinen ja näkyy paremmin punaisella rajattuna alemmassa kartassa. Alue rajoittuu vasemmalla Päkkiin ja oikealla Valmosannevaan, ja Vähäjärvi (Träsk) on alhaalla vihreällä rajattuna. Tällä alueella jaettiin pääasiassa peltoja, ei nevoja tai metsiä. Kirkkotie rajoittuu vasemmalla Päkkiin ja oikealla risteykseen, joka on nykyisellä paikallaan suunnilleen. Kirkkotie kulki kuitenkin nykyisen Laukkosen varastojen takaa ennen palaamista Usvarannan kohdalla nykyiseen tien paikkaan. Eli Kniivilän ja Puukolan talot olivat samassa pihapiirissä, kunnes tie vedettiin näiden talojen välistä. Vanhojen sanakirjojen mukaan 'kyrkkovärden' tarkoittaa yksinomaan ja yksiselitteisesti kirkon maaomaisuutta. Se mainitaan ensimmäisen kerran sanakirjoissa 1600-luvulla ja oli käytössä aina 1900-luvulle asti. Tämä sana ei ole sama asia kuin nykyään käytössä oleva 'kyrkvärd', joka tarkoittaa suntiota. Kirkon tulevasta paikasta riiteltiin eri kyläkuntien välillä. Lopulta kirkko sijoitettiin vanhojen uhripaikkojen paikalle, joka lienee nykyinen Kirkkomäki. Tämä ratkaisu lopetti vanhat riidat. Kirkon alue alkaa nykyisestä meijerin alueesta KPO:n tonttiin ja käsittää vanhan kunnantalon ja Kauppatien välisen alueen. Molemmat puolin olevat alueet ovat myös mielenkiintoisia, kun etsitään tietoa ennen isojakoa. Viskarinmäki 1868 verrattuna vuoteen 2016
Oikealla puolella on yhdistetty tuoreesta tonttikartasta Viskarimäen kohdalta, häivyttäen läpinäkyväksi päälle ja alla oleva vasemmalla olevasta jakokartasta vuodelta 1868. Isojakokartoissa karttapohjoinen perinteisesti vaihtelee. Kniivilälahden vesipinta oli ennen korkeammalla, ja maata on ajettu Antinniemen rantaan. Justeerasin lähinnä Kauppatien ja risteyksen paikalleen. Yllättävän hyvin on saatu kartta piirrettyä mittoihin jo 1700-luvun lopulla. Isoja tiedostoja Röringin kartoista 1762-1770 ja Wetterstedtin maakuntakartastosta 1775Ohessa on isoja 10Mb-15Mb tiedostoja, joista selviää paremmin teiden paikat ja kokonaisuus.Evijärvi n. 1770 Olen nyt huomannut, että kartassa ei ole mitään merkintöjä siitä paikasta, jossa lappalaiset asuivat. Vähäjärven eteläalue on merkitty autioksi "öde" asumukseksi, kuten olen aiemmin kertonut lappalainen Niclas Huipasta muualla. Kirsilän manttaali on merkitty, ja Kniivilä on sijoitettu aivan kirkon viereen. Sitten Joppersnäsin eli Nääsin ja Inan välissä ei ole merkintää asutuksesta, vaikka siellä todennäköisesti oli. Monet muutkin merkityt suvut ovat hiukan väärissä paikoissa. Lappajärvi 1762 Etelä-Pohjanmaa_1775 ja tiestöt Ähtävän vastaavat kartat löytyy Borg sivustoilla. Lisää mielenkiintoista materiaalia löytyy: Kansallisarkiston digiarkistosta Lisää karttoja löytyy Kansallisarkiston digiarkistosta ja Evijärvestä Zoomaamalla saat tarkempia tietoja, kuten Jokikylästä Lisää karttoja ja kartografiasta sekä historiasta löytyy näiltä sivustoilta: Maps_1709 sivulla. Maps_1850 sivulla. 28.7.2023 |
