fig

Pääaiheet - Topics

Kirja
Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Aloitussivu >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
JokikylanAsujatEnnen
Jokikyla_EU
Kiviporausta
Uittoa
Tiet
Pajat
Piilopirtit
Kettusaari
Korkeasaari
Evijarvi
EviVesi
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1970
Kuvia_1990
Tauluja
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

4.12.2023
Kirja sivuista "Geenit ja Juuret: Evijärven Tarina"

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Evijärven isojakokarttoja 1800-luvulta.-Old Evijärvi maps from 1800-century for enclosure of open fields or basic land consolidation

Isojako

Muutamia kiinnostavia valittuja osia isojakokartoista, jotka olivat parhaiten dokumentoituja asioita pitäjissä 200 vuotta sitten.

Isojako

Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako. Evijärvellä niitä alettiin tekemään 1700-luvun lopussa. Toimitus lähti käyntiin, jos yksikin maanomistaja vaati sitä, mutta ne kestivät vuosikymmeniä. Ne aiheuttivat varmasti riitoja, ja jälkitoimituksia tehtiin koko 1800-luvun ja myöhemminkin. Maataloustuotanto kasvoi sen takia paljon, ja sillä oli merkitystä kyläyhteisön hajoamiselle ja torpparitaitoksen synnylle.

Kartat
Kun toimituksessa jaettiin käsin ja hiellä tehtyjä peltoja, piti se tehdä tarkasti. Nämä dokumentit ovat hyviä lähteitä vanhaan asutushistoriaan. Evijärven paperit olivat alunperin Alajärven maanmittauskonttorissa, jossa ne löytyvät mikrofilmillä. Alkuperäiset paperit on siirretty Vaasan maakunta-arkistoon. Kartat ovat usein isoja, kaksi metriä leveitä sivultaan. Koska niitä ei ole vielä digitoitu Jyväskylän keskusarkistoon, tein sen osaltani muutamista mielenkiintoisista löydöistä.

Dokumentointi
Valokuvasin kaikki Evijärven alueen isojakokartat, mutta jotkin epäonnistuivat. Myös niiden esiintuonnissa ilmeni ongelmia, kun jakokartat ovat hyvin sirpaleisia ja epäloogisia muita myöhempiä tarkoituksia varten. Eli samassa kartta-arkissa voi olla eripuolilta kuntaa olevia alueita.

Karttojen tilojen tai omistusten merkinnät heittävät myös siksi, kun samaa karttaa on käytetty useassa jakotoimituksessa vuosikymmenten aikana. Taas sinänsä kukin jakotoimitus on hyvinkin looginen, jotta se pystyttiin esittelemään tuolloin maanomistajille.

Tänä päivänä nämä kaikki on mustavalkokuvilla mikrofilmattu, mutta kaiken nettiin laittaminen vaatii aikamoista ponnistusta sekä säilytyskapasiteettia. Sinänsä selviä aina erillisestä jakotoimituksesta tehtyjä dokumentteja ei ole suunniteltu aikoinaan www-jakoon. Jokaisesta on aina sata sivua. Tätä asiaa työstetään.

Kirkonkylän Isojakokartta 1796

Tätä karttaa on sitten täydentäneet ja korjanneet jälkeenpäin muutkin jakotoimituksen tekijät. Isojakokartta ulottuu Kuoppa-aholta Kultaniemen päähän saakka. Yhdellä isojakodokumentin jyvityslistalla on tilojen nimet alkuperäisessä muodossaan jakokirjasta aivan malliksi. Nekin merkinnät (=identifikointikoodit) muuttuivat sitten myöhemmin, mutta tässä on aivan malliksi:

[Esimerkki jyvityslistasta]
Tila A:
ID: 123456
Omistaja: Matti Meikäläinen
Pinta-ala: 50 ha
Viljelykasvit: ohra, ruis
Kotieläimet: lehmät, lampaat
Muuta huomioitavaa: metsää, peltomaata
Jakokirjan sivunumero: 25

Tila B:
ID: 789012
Omistaja: Maija Meikäläinen
Pinta-ala: 30 ha
Viljelykasvit: peruna, vehnä
Kotieläimet: kanat, hevoset
Muuta huomioitavaa: vesistö, laidunmaata
Jakokirjan sivunumero: 34
Ja niin edelleen...

Tällaiset jyvityslistat ovat arvokkaita dokumentteja, jotka auttavat hahmottamaan alueen maanomistusrakennetta ja maankäyttöä isojaon aikana. Ne tarjoavat tärkeää tietoa paikallisen yhteisön historiasta ja maatalouden kehityksestä. Tätä karttaa on sitten täydentäneet ja korjanneet jälkeenpäin muutkin jakotoimituksen tekijät.

Isojakokartta ulottuu Kuoppa-aholta Kultaniemen päähän saakka. Yhdeltä isojakodokumentin jyvityslistalta löytyvät tilojen nimet alkuperäisessä muodossaan jakokirjasta aivan malliksi. Myöhemmin nämä merkinnät (=identifikointikoodit) muuttuivat, mutta tässä esimerkkinä muutamia alkuperäisiä merkintöjä:

(viskarikoko)
B1 Söderkultalax
B2 Kultalax
B3 Wattuaho
B4 Soinibäck
B5 Norrknivilä
B6 Hannula
B7 Knivilä
B8 Furunäs

Furunäs on ostettu maanala 1/4 manttaalia jyvitystietojen mukaan, mikä on melko suuri ala ja vastaa Wattuahon kokoa murtolukuna. Vertailun vuoksi mainittu Norrknivilä on 1/2 manttaalia. Seurakunnilla on Suomessa perinteisesti ollut maaomaisuutta ja metsiä, ja Furunäs ei ole poikkeus.

Kirkonkirjojen mukaan Furunäs on kappeliseurakunta, jolla oli kappalainen Marcus Fagerdhal 1.3.1765 alkaen Kumoissa ja hän siirtyi Evijärvelle vuonna 1818 Lehtimäeltä.

Kartasta löytyi ainoastaan B8 merkintä Lehtisaaresta, joka sijaitsee nykyisen leirintäalueen edessä ja käsittääkseni seurakunnan omistuksessa on saaret aivan Niittysaareen asti.

Tässä oli isojakodokumentti ja kartan merkinnät melko yhtenevät. Jonkin maapalan omistussuhteiden selvittelyssä pitää mennä sitten isojakodokumentin mukaan.

Viskarinmäki

(viskarizoom)
Tässä suurennetussa kuvassa näkyy selkeästi nykyinen Kauppatie, joka kulkee kirkon omistaman alueen pohjoispuolella Kuoppa-aholle. Tiehaara kirkolle ja Jokikylään päin on aivan isolla kirjoitetun 'Knivila'-merkinnän yläpuolella.

Kirkon alue on neliskanttinen ja näkyy paremmin punaisella rajattuna alemmassa kartassa. Alue rajoittuu vasemmalla Päkkiin ja oikealla Valmosannevaan, ja Vähäjärvi (Träsk) on alhaalla vihreällä rajattuna. Tällä alueella jaettiin pääasiassa peltoja, ei nevoja tai metsiä.

Kirkkotie rajoittuu vasemmalla Päkkiin ja oikealla risteykseen, joka on nykyisellä paikallaan suunnilleen. Kirkkotie kulki kuitenkin nykyisen Laukkosen varastojen takaa ennen palaamista Usvarannan kohdalla nykyiseen tien paikkaan. Eli Kniivilän ja Puukolan talot olivat samassa pihapiirissä, kunnes tie vedettiin näiden talojen välistä.

Vanhojen sanakirjojen mukaan 'kyrkkovärden' tarkoittaa yksinomaan ja yksiselitteisesti kirkon maaomaisuutta. Se mainitaan ensimmäisen kerran sanakirjoissa 1600-luvulla ja oli käytössä aina 1900-luvulle asti. Tämä sana ei ole sama asia kuin nykyään käytössä oleva 'kyrkvärd', joka tarkoittaa suntiota.

Kirkon tulevasta paikasta riiteltiin eri kyläkuntien välillä. Lopulta kirkko sijoitettiin vanhojen uhripaikkojen paikalle, joka lienee nykyinen Kirkkomäki. Tämä ratkaisu lopetti vanhat riidat. Kirkon alue alkaa nykyisestä meijerin alueesta KPO:n tonttiin ja käsittää vanhan kunnantalon ja Kauppatien välisen alueen. Molemmat puolin olevat alueet ovat myös mielenkiintoisia, kun etsitään tietoa ennen isojakoa.

Viskarinmäki 1868 verrattuna vuoteen 2016

(viskarizoom86)
(viskarimix2)
Vasemmalla näkyy suurennos myöhäisemmästä jakokartasta vuodelta 1868. Karttaan on merkitty punaisella värillä kirkon alue, ja joku on lisännyt siihen väärin päin olevaa tekstiä. Joudun hakemaan uudestaan Vaasasta, mitä siihen on kirjoitettu.

Oikealla puolella on yhdistetty tuoreesta tonttikartasta Viskarimäen kohdalta, häivyttäen läpinäkyväksi päälle ja alla oleva vasemmalla olevasta jakokartasta vuodelta 1868. Isojakokartoissa karttapohjoinen perinteisesti vaihtelee.

Kniivilälahden vesipinta oli ennen korkeammalla, ja maata on ajettu Antinniemen rantaan. Justeerasin lähinnä Kauppatien ja risteyksen paikalleen. Yllättävän hyvin on saatu kartta piirrettyä mittoihin jo 1700-luvun lopulla.

Isoja tiedostoja Röringin kartoista 1762-1770 ja Wetterstedtin maakuntakartastosta 1775

Ohessa on isoja 10Mb-15Mb tiedostoja, joista selviää paremmin teiden paikat ja kokonaisuus.

Evijärvi n. 1770

Olen nyt huomannut, että kartassa ei ole mitään merkintöjä siitä paikasta, jossa lappalaiset asuivat. Vähäjärven eteläalue on merkitty autioksi "öde" asumukseksi, kuten olen aiemmin kertonut lappalainen Niclas Huipasta muualla. Kirsilän manttaali on merkitty, ja Kniivilä on sijoitettu aivan kirkon viereen. Sitten Joppersnäsin eli Nääsin ja Inan välissä ei ole merkintää asutuksesta, vaikka siellä todennäköisesti oli. Monet muutkin merkityt suvut ovat hiukan väärissä paikoissa.

Lappajärvi 1762

Etelä-Pohjanmaa_1775 ja tiestöt

Ähtävän vastaavat kartat löytyy Borg sivustoilla. Lisää mielenkiintoista materiaalia löytyy:

Kansallisarkiston digiarkistosta
Lisää karttoja löytyy Kansallisarkiston digiarkistosta ja Evijärvestä
Zoomaamalla saat tarkempia tietoja, kuten Jokikylästä

Lisää karttoja ja kartografiasta sekä historiasta löytyy näiltä sivustoilta:

Maps_1709 sivulla.
Maps_1850 sivulla.
28.7.2023

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2024 / All rights reserved