Valokuva Kauppatie 8 paikkeilta joskus 1962 (vanhan Säästöpankin pihasta)
T:mi Ewald Borgin työntekijöitä 1960-luvun alussa
Tekonahkakone
Viskarin sähkömuuntajarakennus 60-luvun alussa Fiskarisen Kauppatie 5 yläkerrasta kuvattuna
Kauppatie 5 paikkeilta 60-luvun lopulla itään päin
Ensimmäinen asemakaava Viskarista n. 1960
Lisää valokuvia Viskarinmäeltä on hakusassa

Valokuva Kauppatie 8 paikkeilta joskus 1962 (vanhan Säästöpankin pihasta)

Kuva Viskarinmäen Kauppatie 8 kohdalta joskus 1962. Lähimpänä hevonen astelee rauhallisesti pitkin Kauppatietä, tuolloin vielä aivan tavallinen näky. -Saat tämän sivun kuvia suuremmaksi klikkaamalla niitä.

Vasemmalla Fiskarinen eli Selman kauppa (Tavara-Aitta) ja oikealla enoni Lassilan Albertin kiinteistö. Albertin volkkari on vakiopaikallaan, vuokralaisena OTK:n Järvialue kauppa ja kuvan ulkopuolella oikealla on Lassilan Kertun pikabaari. Raitilla menee vielä tavanomainen hevoskärry ja Fiskarisen katolla on jo korkea tupla yagi anteeni kertoen uusista tekniikan tuulista, jolla näkyi Evijärven ensimmäisessä TV:ssä jo Ruotsin kanavat. Lähes samasta paikasta eri aikoina löytyy kuvia muualla näillä sivuilla.

On aivan tavallinen normipäivän kuva ja nämä hevosmiehet antoivat meidän viskarin nöösienkin istua kärryyn hetken matkaa, jos ei ollut sontakuorma kyydissä. On juuri saatu muutama katulamppu, että ei enää tarvinnut talvi-illoin kärvistellä Tavara-Aitan tai mäellä koulua vastapäässä olevan Järvikunnan näyteikkunan valoissa. Ei ne muutamat pylväät muistaakseni luoneet valoa Viskarin pimeyteen kuin hetken iltaisin.

Säästöpankki ja Posti oli 1960 nykyisen kukkakaupan paikalla vastapäätä nykyistä Satasaarta. Tämä on nyt aivan eri rakennus kuin nykyinen OP ja sen edeltäjä Säästöpankki kiinteistö. Vanhan Säästöpankkitalon rakentamisessa oli mestarina joku uusikaarlebyläinen joskus 1954 paikkeilla. Tähän paikkaan pysähtyivät bussit ja oli 50-luvun ja aikaisemminkin oli jo tavallaan kylän keskus. Niin, Fiskarisesta uudisrakennuksena on kuva vuonna 1956 kertoen kehityksestä. Klikkaamalla tämän sivun kuvia saat ne isommiksi.

T:mi Ewald Borgin työntekijöitä 1960-luvun alussa

Osa tehtaan väestä 1960-luvun vaihteessa. Jotkin työntekijät olivat ilta- tai ehkä jopa yövuorossa, joten olivat kotonaan kuvan oton aikaan. Valokuva Kalervo Kujalan kotiarkistosta.

Kuvan henkilöitä 1960-luvun alussa.

N:o	Nimi
1	Toini Pitkäsalo
2	Maire Aho
3	Annikki Takamaa
4	Katri Karvonen
5	Irma Forsman
6	?
7	Raija Kniivilä
8	Sylvi Aho
9	Sintti Kaski
10	?
11	Vieno Härkönen
12	?
13	Riitta Mattila
14	Eino Luomansuu
15	Matti Jokela
16	Aimo Kujala

Pääosin henkilöiden tunnistamisen teki pyynnöstäni Anna-Liisa Ormiskangas ja muutamaa vielä pari epävarmaa nimeä arvelin ominpäin. Kuten moni muukin firman työntekijä tuolloin, Anna-Liisa ei sattunut olla paikalla kuvan oton aikaan.

Muutama naisista oli vielä kutomakoneiden hoitajia, joilla tehtiin höyryradioiden etukankaita ja muita kutomatuotteita. Siitä on enemmän juttua täällä.

Miehet rakentelivat ainutlaatuista tekonahkakoneen valmistuslinjaa näille leveysasteille, siitä tekstiä alempana. Mutta muovikintaiden paistajia eli muovihanskojen tekijöitä lähinnä miehiä mielestäni puuttuu monia kuvasta, oliko hanskanpaistokoneet vielä Fiskarisen vintillä tai prosessit juuri käynnissä.

Tekonahkakone

Kuva tekonahkakoneen keskeltä ja työnsä hedelmistä nauttien Jokelan Matti ja Kujalan Aimo. Valokuva Kalervo Kujalan kotiarkistosta.

Sota-aikana lääkintäaliupseeri Ewald miehineen joutui tekemään rauhallisempana aikana jotain myös venäläisille kaatuneille. Nahkurin poikana hän ihmetteli keinonahkaa, jota oli joillain haavottuneilla sotavangeilla ja kaatuneilla sadeviittana tai makuualustana. Nämä oli osa siitä USAlaisten materiaaliavusta, toimittihan ne 375,833 läpivetävää kuorma-autoa tykinvetäjiksi ja 51,503 jeeppiä kaiken muun ohella Neuvostoliittoon. Materiaaliapu oli kyllä alunperin tarkoitettu Saksaa vastaan.

Kun tehtaalla opittiin tekemään PVC-pinnotteisia keinonahkahanskoja eli muovihanskoja, oli vuorossa tekonahka eli PVC päälystetty kangas ja sen tekemiseen kone. Se oli n. 30m pituinen ja kuin pienoiskoossa paperikone puuvillakankaan PVCn pinnoittamiseen ja plastisointiin. Sen teossa olikin mukana Pietarsaaren konepajoja, jotka tekivät töitä Schaumannin paperitehtaalle. Alunperin PVC pinnoitepasta eli muovi oli varmaan samaa tavaraa kuin muovihanskoille, mutta tuotekehittelyn tuloksena tekonahkalle tuli omat reseptit. Minulla on tallessa sekoitusreseptit ja täytyy ihastella tuonajan saavutuksia. Paikallisesti teossa oli ainakin Eino Luomansuu, Matti Jokela, Aimo Kujala ja Kauno Linna. Jos jokin henkilö unohtui, niin kyllä lisätään.

Oli tärkeää saada koko radan kulkemaan suoraa ja oikean vahvuisen PVC pinnoitteen päälle. Kuvassa Jokelan Matti ja Kujalan Aimo. Valokuva Kalervo Kujalan kotiarkistosta.

Pitkässä uunissa tapahtui PVC:n plastisointi ja todella isot imurit vetivät höyryjä ulos. Lähistöllä haisi lapsuuden PVC:n haju, väärin sanoa käry. Jos jostain syystä aluspuuvillakankaan kulku pysähtyi, oli uunitulipalo lähellä. Ajoa olikin useampi työntekijä valvomassa ja jauhesammuttimet oli joka nurkassa.

Ohessa muualla näillä sivustoilla esitettyä videokuvaa märkäpäästä käyttäen paperikoneiden termistöä(6MB) on ote videolla tässä linkissä.

Vastaavanlainen kone Suomessa oli vain Finlayssonilla Forssassa ostettuna valmiina Saksasta, jonka näin 1970-luvulla. Tekniikasta päätellen oli ehkä myöhempää tekoa. Saksalaiset kemikaalitoimittajien myyjät ja tohtorit Bayerilta ja Basfilta ihmettelivät tuolloin täällä kotonamme vintillä tätä teknologista ponnistusta jossain Suomen takamailla. Kyllä niitä vierailikin tiuhaan ja varmaan siksi lähdin kanssa muovikonsultiksi. Ne oli hienoa sakkia ja siihen halusin kanssa kuulua. Tekonahkaa käytettiin sadevaatteisiin ja vaikkapa traktorin hytteihin. Härmään vein monta kertaa ajokortin saatuani molemmin puolin jutikankaalle pinnoitettua traktorinhyttivärkkiä. Tuotantolinjan käyttö väheni 70-luvun loppua kohti, kun tuli markkinoille nailonpohjaiset kankaat ja sadevaatteet.

Asiaa tuntemattomille tuotantolinjan valmistusteknologiasta lyhyesti. Nämä valssithan jouduttiin sorvaamaan yli 3m kärkivälin sorveilla ja osan kumittamaan samoissa firmoissa, jotka tekivät näitä töitä paperitehtaiden konepajoille. Ei kaikki mennyt heti kerralla putkeen ja tuotantolinjaa hiottiin kokemusten karttuessa. En malta olla sanomatta, että oli meilläkin 5m kärkivälillä oleva sorvi 1980-luvulla kylläkin hankittuna extruuderin ruuvien korjausta varten.

Myin sitten tekonahkakoneen 1982 Etelä-Suomeen maalauskankaiden pinnoitukseen. Uunit jättivät käyttämättä. Kuljetus vaati ainakin kaksi Widjeskogin avopuoliperävaunua etelään.

Viskarin sähkömuuntajarakennus 60-luvun alussa Fiskarisen Kauppatie 5 yläkerrasta kuvattuna

Viskarin sähkömuuntajarakennus 60-luvun alussa.

Vasemmalla kaukana takana on korjaamohalli joka nyt oli OTK:n tai E-liikkeen hallinnassa. Sitten heidän huoltomyymälä on oikella ja seuraava rakennus on apteekki Kirkkotien varrella. Siitä kuvaan päin on Valtion Virastotalo ja aivan etualalla tärkeä muuntamo. Virastotalon oikella puolen kaukana näkyy kiinteistö, jolla on monta nimeä. Kuvanoton aikaan taisi siinä olla Savolan hammaslääkärin vastanotto tai Sillanpään kellosepänliike ja Ewald Borgin työntekijöiden asuntoja. Osuuskassa on oikealla.

Tuohon muuntajaan iski monesti salama ja me viskarin nöösit seurattiin, kun lissun Matti (Peltoniemi) mietti palon sammuttamista. Korkeajännite kun tuli oikelta puolen ja ei ollut kännyköitä, millä soittaisi sen heti poikki. Aina ne lopuksi sammutti palon. Virastotalossa näkyy etuseinässä neljä putkan ikkunaa, joiden raudoitusta rakennusaikana seurasimme. Pitää olla melkoinen houdini tai papilloni, joka niistä putkista pääsisi pakennemaan seinän läpi. Jostain syystä ne oli ylimitoitettu turvallisuudessa. Tuotiin sinne muistakin kunnista pidätettyjä ja näimmekin aamuisin keittön ikkunasta asiakkaiden määrän. Zoomatussa kuvassa näkyy Osuuskassan autotallin katon oikeassa reunassa ison kiven tekemä reikä, joka lensi virastotalon työmaalta. Kivi ei aivan vahingoittanut Kaukon komeaa deluxe Citroenia.

Kauppatie 5 paikkeilta 60-luvun lopulla itään päin

Viskarin Kauppatie 5 paikkeilta 60-luvun lopulla itään päin. Kuva Jukka Pykärin kotiarkistosta.

Oikealla on Pesosen Erkin Ford Anglia valokuvaamonsa edessä, sitten kuvassa ei näy puiden takana Sulkakosken Niilon taloa ja seuraavana näkyy Veljesmotti eli Pykärin Eemelin kahvila. Sen takana on juuri valmistunut Järvialueen l. nykyään KPO:n myymälä, jota ei näy kuvassa. Muistan, kun juuri aloitteleva artisti Katri Helena lauloi kuorma-auton lavalla avajaisissa pienissä vaatteissaan ja kylmissään. Olihan siellä muitakin artisteja.

Nyt sekin kauppa ja matkahuolto on purettu. Sitten näkyy hiukan Ahon Oskarin vaimon kukkakauppa ja kaukana siintää todella arkitehtonisesti komea vanha KPO:n vaatemyymälä. Se oli apteekkari Pulkkisen rakennuttama apteekkitalo 1931 lopulla. Siitä juttua lisää muualla näillä sivuilla. Kuorma-auto (kraateri) voisi olla Pykärin Martin.

Ensimmäinen asemakaava Viskarista n. 1960

Vesijohto ja viemärikartan pohjana on käytetty ensimmäistä asemakaavaa Viskarista 60-luvun alusta ja karttaa on korjailtu viemärien osalta sitten myöhemmin.

Onhan tämäkin tavallaan valokuva Viskarista. Kertoo kuitenkin paljon taloista ja niiden paikoista, sekä tonteista.

Kuvaa klikkaamalla, kuten kaikkia muitakin kuvia saat sen suuremmaksi.

Lisää valokuvia Viskarinmäeltä on hakusassa

Tuohonaikaan oli yleistä, että kuva on otettu jostain henkilöstä, mutta taustalla näkyy kylää samalla laajemmin. Jos sinulla on kuvia, niin käyn skannaamassa tai skannaan laitteillani ja kerron aina kuvan omistajan ja lähteen.