Aluksi lyhyesti lasilevytekniikkaa
Muita lähteitä evijärveläisten vanhoihin kuviin
Isokuusi kansakoulun katolta Vähällejärvelle päin
Kansakoululaisia Meijerinmäessä
Evijärven Nuorisoseuran 35-vuotisjuhlat
Nuorisoseuran pihassa kolme naista ja takana Fiskarisen ulkorakennus
Kauppias Paavo Pellinen Kauppatie 7 paikkeilta 30-luvun loppupuolella
Kniivilän Veikko kivellä

Aluksi lyhyesti lasilevytekniikkaa

Arvonsa tuntevat valokuvaajat eivät käyttäneet joskus 30-luvulla mitään sen ajan kino-filmiä, vaan lasilevynegatiivia. Nykyaikaisen digitoinnin ja skannauksen aikana ne ovat kuitenkin vieläkin usein tarkempia, kuin joku rakeinen kino-filmi. Noin 9cmx12cm lasilevyt maksoivat kuitenkin ja niistä on vähän hankala nähdä suoraa, mitä kuva esittää. Lasilevyillä kuvat ovat teknisesti todella tarkkoja, mutta tekniikka jäi pois sen vaikeuden ja ammattitaitoa vaativan sekä lasilevyjen hankalan käsiteltävyyden takia.

Tätä tekniikkaa käyttivät Evijärvellä Vilho, Reino ja Juho (Jussi) Seppälä vuosikymmeniä. Kun on usein hankalaa tietää, kuka veljeksistä on kulloinkin ottanut kuvan, käytän kuvan ottajista yhteisnimeä Seppälän veljekset, jos en erikseen tiedä varmasti kuvan ottajaa.

Joskus 70-luvulla piti siirtää Seppälän mäellä saunan ylisiltä noin 1400 valokuvalasilevyä pois remontin edestä. Kultalahden Aleksi suurena kulttuuritekona haki ne nähtävästi hevosella kärryineen, kun sillä yleensäkin ajeli ja luovutti Professori Erkki Ala-Könnille. Hän toimitti sitten ne edelleen Tampereen Yliopiston Kansanperinteen arkiston kokoelmiin. Sittemmin niistä muodostui arvokas pala kulttuuriperintöämme. Kävin vielä katsomassa vajaa sataa pelastettuja lasilevyjä Seppälöiden sukulaisilta vuonna 2018, mutta en löytänyt mitään itselle tärkeitä. Lasilevyt ovat kyllä hyvin tallella.

Ostin Kansanperinteenlaitokselta muutaman tarkasti digitoidun kuvan näistä lasilevynegatiiveista 5 euron kappalehintaan joskus 2017. Konvertoin ja Photosoppasin niitä sitten pienemmiksi tänne www-sivuille sopiviksi, mutta mitään muita muutoksia en ole tehnyt valokuviin. Alkuperäiset tarkasti digitalisoidut kun ovat 10MB kokoisia.

Kuvia klikkaamalla saat se suuremmiksi näytölläsi ja lähetän mielelläni alkuperäiset tarkemmat kysyttäessä ja nämä kuvat ovat nyt vain n. 1MB kokoisia.

Muita lähteitä evijärveläisten vanhoihin kuviin

Kansanperinnelaitos on jakanut ystävällisesti nämä yli 1300 kuvaa myös Facebookkiin. Facebookissa on suljetun "Evijärven Historiaa ja hieman muutakin" ryhmässä monta muutakin isoa albumia kuvista, laitan tarkan hakusanan Facebookiin ilman viitettä näihin suljetun ryhmän albumeihin:

Aleksi Kultalahden kotiarkisto: Vanhoja valokuvia: henkilö- ja perhekuvat
Aleksi Kultalahden kotiarkisto:Vanhoja valokuvia: ryhmäkuvat
Eero A. Hautalan lahjoittamia kuvia siirtolaisinstituuttiin
Kaarlo Kultalahden kotiarkiston kokoelma
Historian lehtien havinaa - Lehtijuttuja Evijärveltä

Näitä kuvia aivan hiasta vedettynä on varmaan 800 kpl, eli evijärveläisistä löytyy yli 2000 valokuvaa kuvattuna ennen vuotta 1950. Jos joku albumi jäi pois listassa, niin lisätään. Itsellä on vielä kaikki neljän edesmenneen sukulaisen valokuvat, joita julkaisen viitetietoineen aina kun ehdin. Kunnantalolla on vielä yksi huone täynnä perikuntien lahjottamia valokuvia ja muuta materiaalia.

Sitten varoituksen sana: Nämä Facebook alustalla olevien kuvien tarkkuus on ehkä vain kymmenesosa siitä, mitän nämä lasilevynegatiivit olivat alunperin. Valokuvista skanattu tai älykännykällä myöhemmin valokuvatussa kuvassa on kyllä paljon bittejä ja tiedosto on iso, mutta informaatio on jo degeneroitunut aikaisemmin eli kuvan tarkkuus on kärsinyt.

Isokuusi kansakoulun katolta Vähällejärvelle päin

Isokuusi Viskarinmäen kansakoulun katolta teleobjektiivilla Vähällejärvelle päin valokuvattuna 1930-luvulla.

Eli kaksihaarainen isokuusi ei ollut vielä kovin suuri. Nämä teleobjektiivit oli vielä 70-luvullakin kova sana ja haluttuja valokuvaharrastajien piirissä, mutta ne toisaalta vääristävät etäisyyksien arviointia.

Tarkempaa ja tuorempaa selvitystä löytyy kartoissa Viskarin asujat ennen sivulla. Vasemmassa reunassa näkyvät makasiinit tai ulkovarastot, joista hiukan ja isojen mäntyjen vasemmalle on vanha kunnantalo rakennettu 1934. Kunnantalo oli alunperin Suojeluskuntatalo (Suoja). Läheisempi makasiini on vanhan Evälän talon paikkeilla, vaikka teleobjektiivikuvasta on vaikea arvioida etäisyyksiä.

Sitten kauempana näkyy nykyinen valkoinen Hovilan talo. Naapuritalon Onni Kultalahti kertoo: "Hovila oli nykyisestä Evälän talosta vähän kunnantalolle päin. Perustuksia näkyi vielä, kun lapsena siellä leikittiin. Isoäitini veli Jalmari (vai oliko Hermanni, en ole varma) osti Hovilan samoihin aikoihin kuin isänsä Jaakko Söder osti nykyisen Sööterin. Jalmari myi kuitenkin talonsa melko pian ja siirtyi kauppiaaksi Kivijärvenkylään. Postineiti Calamniuksella oli talo Sööterin ja Hovilan välissä, nykyinen Riipan talo. Siinä toimi Evijärven posti vuosisadan alussa. Myöhemmin sekä Hovila että postitalo siirtyi opettaja A.L. Riipan omistukseen."

Nykyisestä Hovilan talosta kerrotaan, että olisi rakennettu vuonna 1880. Sen ja navettarakennusten välissä kauempana on uusien tietojen perustella alunperin Aspholmin savenvalantatehdas. Isonkuusen takana ei juuri näy metsää ennen Vähäjärveä, kuten on nykyään toisin asianlaita. Lähipuut hakattiin lämmitykseen. Vähäjärven yläpuolella oikealla Kirsinpäkki oli yllättävän leveä vesialue.

Näiden välissä takana on uusien tietojen perustella alunperin Aspholmin savenvalantatehdas. Isonkuusen takana ei juuri näy metsää ennen Vähäjärveä, kuten on nykyään toisin asianlaita. Lähipuut hakattiin lämmitykseen. Vähäjärven yläpuolella oikealla Kirsinpäkki oli yllättävän leveä vesialue. Alkuperäisessä kuvassa näkyy mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten oikealla näkyvästä pylväästä kääntyy valovirtalangat meijerinmäkeen päin. Pylvään vasemmalla puolen n. 10m päässä on ollut kivikellari ja pylvään takana talon perustukset. Luomansuun Vilhon talo ei näy kuvassa, se jää oikealle piiloon. Siinä asui veli Eino sitten myöhemmin ja vielä kuvassa ei vielä mene mitään tietä siihen suuntaan.

Etualalla olevassa nähtävästi Forsmannien mökissä on takassa tai liedessä valkea, mutta katto on tosi huonossa kunnossa. Alue on selvästi vanhaa asuinpaikkaa kiviraunioistakin päätellen.

Isokuusen läheisistä asukkaista kuvanoton 1930 aikaan ja ennen sitä.

Tämä alue on todella mielenkiintoinen selvitettäessä Viskarin asioita ennen 1900-lukua. Tarkempaa ja tuorempaa selvitystä löytyy kartoissa Viskarin asujat ennen sivulla. Aluehan oli alunperin nähtävästi lainsuojattomilta lappalaisilta kirkon takavarikoimaa maata, kuten näkyy isojakokartassa 1820-luvulla. Kun ne oli häädetty pois tai käännytetty, niin aluelle annettiin lupa kansakouluille, suoja/kunnantalolle ja yksityistaloihin. Tein asumuksista pikaisesti oheisen kartan rakennuskaavan ja 1951-yleiskartan avulla. Saamani palautteen perusteella puuttuu paljon asumusten paikkoja vanhan kunnantalon alueelta ja muualtakin alueelta.

Muutamia asumuksien ja talojen paikkoja Viskarin mäellä. Saat kuvan isommaksi klikkaamalla sitä.

Onni Kultalahti kertoi faktaa: "Talon n:o 7 omisti Jaakko Söder 1800-1900 lukujen vaihteessa. Hän asui vakituisesti Jouhtenessa, mutta kunnan asioiden hoitamista varten hän tarvitsi asunnon myös kirkonkylässä. Hän möi nämä talot, kun osti nykyisen Sööterin. Jaakon kuva on kunnantalon seinällä. Siskoni tietojen mukaan talon olisi joskus omistanut myös äitini eno Otto Timonen. Hänellä oli kahvila tietämäni mukaan meijeriä vastapäätä myöhemmin Heikki Lehdon omistamassa talossa, jossa Pesosen Erkin valokuvaamokin aluksi toimi. Talossa 7 oli myöhemmin mm Oskari Ahon ruumisarkkuliike." Selvitysten jälkeen tarkempaa tietoa löytyy täältä kartoista.

Kansakoululaisia Meijerinmäessä

Lasten riemua ehkä laskiaisen aikaan, kun valokuvaajakin oli tilattu paikalle. Vasemmalla näkyvä valkoinen talo on ensimmäinen paikkakunnalle varsinainen erikseen rakennettu valtion virastotalo, jossa oli postin ja postinhoitajan lisäksi joskus nimismiehen kanslia ja asunto, kunnantoimisto, kansanhuoltotoimisto ja verovirasto.

Meijerinmäessä Viskarinmäen kansakoululaisia opettajansa johdolla, näkyy vanhan Kuusisen talon edustalla. Kuvattu meijeriä vastapäätä nähtävästi leipomon pitäjän Onni Timosen tontilla ja nykyisen Lehdon talon piha-alueelta.

Sittemmin Antinniemen tien varrella vanha virastorakennus muutettiin liike- ja asuinkäyttöön. Siitä oikealle päin on Kuusisen Oskarin vanhempien tumma talo ja aivan oikealla näkyy Viskarinmäen kansakoulu. Minun aikanani näkyvien ikkunoiden takana oli Anttikosken Einon eli "pomon" luokka. Mäkitien jyrkkyyttä oli jo kovasti loivennettu kuvan oton aikaan, alunperin se oli jyrkempi. Järvelän taloa ei ole vielä rakennettu mäkeen ja Kuusisen Toinin ja Oskarin uusi talo tuli sitten myöhemmin vanhan talon oikealle puolen lähemmäksi tietä.

Opettaja seisoo oppilaiden takana kravatti kaulassa valokuvausta varten. Antti Leino Riippa toimi opettajana vuodesta 1903 aina 30-luvulle saakka, mutta en ole varma, onko kuvassa. Tytöillä on hameet ja monella pojalla pussihousut. Monissa suksissa oli selvästi kunnolla ylöspäin käännetyt kärjet kuten nykysuksissa. Käsittääkseni suksisiteet olivat vain remmi lapikkaan ympäri, mutta sauvojen porkat olivat aivan kunnon kokoiset soveltuvana umpihankihiihtoakin varten.

Jo tässä kuvassa näkyy kolme korkeaa lipputankoa ja radioanteni vanhan virastotalon katolla.

Evijärven Nuorisoseuran 35-vuotisjuhlat

ENS 35 juhlat n. 1931. Kuva otettu vanhan Säästöpankin ja postin pihasta Kauppatie 8 paikkeilta nykyisen Satasaareen päin.

Evijärven Nuorisoseura ry on perustettu nimismies Bruno Wikmannin aloitteesta ja hänen syntymäpäivänään 25.5.1896. Rakennus on tehty hänen lahjoittamalleen tontille. Kuva lienee otettu noin vuonna 1931. Rakennukseen on jo saatu rakennettua vasemmanpuoleinen uudisrakennuksen lisäosa. Tuo Kauppatien sisäänkäynnin vasemmanpuoleinen mänty on kyllä ehkä kaadettu ennen 60-lukua.

Tässä Evijärven Viskarinmällä pitivät aikoinaan Suojeluskuntalaiset harjoituksiaan ja ennen sitä Tsaarin viestimiehet keittivät soppaa kuten olen muilla sivuilla kertonut. Kyllä sitä ennenkin paikka on ollut varmaan jonkinlainen kohtaamispaikka.

Nuorisoseuran pihassa kolme naista ja takana Fiskarisen ulkorakennus

Kuva on nuorisoseuran pihassa 1930-luvulla itään päin ja takana näkyy Fiskarisen ulkorakennus ja kaukana Puukkolan talo. Vasemmanpuoleinen on neiti Olga Mäki, keskimmäinen on Vieno Mäki sittenmmin Haapalan Matin vaimo ja oikeanpuoleinen on Silja Timonen (Söder, Onni Kultalahden äiti).

Laitoin tämän kuvan, kun se on toistaiseksi ainoa Fiskarisesta ennen 1950-lukua ja siinäkin näkyy vain ulko-, sauna- ja wc-rakennus. -Auttakaa, jollain on varmaan valokuva leipuri-Matin talosta, josta tuli sitten myöhemmin Fiskarinen.

Kauppias Paavo Pellinen Kauppatie 7 paikkeilta 30-luvun loppupuolella

Kauppias Paavo Pellinen poikansa Heikin kanssa Chevroletin vierellä Kauppatie 7 paikkeilta 30-luvun loppupuolella. Paikka on nykyisen Satasaaren paikkeilla. (Aleksi Kultalahden kotiarkisto)

Paavo oli hyvin sydämellinen ja suora meitä nuoria kohtaan Pellisen kaupassa Kuoppa-aholla, kun tuolloin jouduimme ostamaan itse kaikki koulutarvikkeet ja kirjat keskikoulun käyntiä varten.

En olisi arvannut, että Paavo on ajellut joskus kuorma-autoakin ja eipä ne nuoret tiedä että meikäläinenkin kanssa kalju on aikoinaan ajellut täysperävaunua eli "rekkaa" Lapin erämaita Venäjän rajaa pitkin 80-luvulla.

Kniivilän Veikko kivellä

Kniivilän Veikko. (Aleksi Kultalahden kotiarkisto).

Nähtävästi kuva on otettu Veikon Kirsilässä raivaaman pellon päässä. Kuvan takana kerrotaan, että se on otettu Kirkonkylässä ja kuvan korkeasta laadusta päättelen, että Seppälän veljekset ovat olleet asialla lasilevyineen.