Seppälän veljesten valokuvauksista ja lasilevytekniikasta juttua sivulla ViskaristaValokuvia_1930.

Jaakko Kniivilä, liikemies 30-luvulta
Vanha Apteekkitalo[B33] ja vasemmalla Huoltomyymälä[B32]
Rannalla Kettusaaressa

Näillä Viskarisivuilla käytän paikannuksessa Viskarin asujat ennen www-sivua paikkakoordinaateilla lohko se ja paikka numero se tyyliin [b,12].

Jaakko Kniivilä, liikemies 30-luvulta

Jotta ymmärrämme 1900-luvun Viskarimäen maanomistuksia, historiaa ja taloja, on käsiteltävä maanomistaja, puutavarakauppias, yrittäjä ja sahanomistaja Jaakko Heikinpoika Kniivilän [A55] s. 26.3.1876 toimia. Hänen sukunsa esi-isen mantaali l. Antintupa oli alunperin läheltä kirkkoa vanhan TVH:n talleilta aina Jokikylän kirsilöiden rajaan saakka ulottuen kuntoradan paikkeille. Jaakolla oli vielä suuria osia 30-luvulla koko mantaalista, vaikka sitä oli jaettu vuosisatojen aikana.

Jaakko kävi voimallisesti puukauppaa 20-luvulla, oli Evijärven ensimmäisiä kuorma-autoja joilla vietiin puuta Pietarsaareen tai sitten uittamalla. Asiasta on kerrottu tarkemmin Järviseudun Historiassa. Kuten monet toimivat firmat, tuolloin 30-luvun lama tappoi liiketoimet vähän samoin kuin myöhemmin 1990- luvun devalvaatiot. -Monet aikaansaavat yrittäjät kautta vuosisatojen eivät ehdi edes hautaan saakka ennen tilanteiden muutoksia.

En muista tavanneeni Jaakkoa, näin vain etänä hänen ollessa kotonaan portailla ja hän kuoli 1.6.1958. Olen sivun teon jälkeen sittemmin kuullut juttuja Jaakon tekemiseksi laitettuna hänen yrittäjäaikaisista ökyjutuista ja övertälimisistä. Ulkokuntalaisille ja nuorille selvennykseksi nämä termit tarkoittaa juopoteluissa ylilyönteihin tehdyistä tempuista. Mutta aika oli toinen ja menestyjen piikkiin laitattiin kaikenmoista keksittyjäkin tarinoita. Mutta nyt olen kuullut "hevosen suusta", että Jaakosta tehtiin myös maksumies, mitä juuri tätä häntä syytetystä rikosta hän ei ollut tehnyt. Oli vain paksuin lompakko. Todistajakin oli maksettu, selvisi sitten jälkeenpäin. Näistä ei enää tiedä, kun kaikki asianosaiset ovat kuolleet.

Asiaan: Menen tätä selvitystä Kirkkotietä pitkin aluksi tontti kerrallaan etelään päin.

Poika Martti
Martti jatkoi karjanhoitoa ja viljan kasvatusta kotitilallaan Puukkolan tilaa vastapäätä nykytien toisella puolen. Nykyään Martin talon paikalla on Rakennusliikkeen lautavarasto. Pojilla oli edistyksellinen Porsche traktori 60-luvulla ja pääsinkin joskus Aaren kyytiin istumaan rapakaarelle, kun äesti Viskarinmäen peltoja.

Vävy Haanpää
Jaakko liikemiehenä järjesti kuitenkin lapsillensa maita heidän rakentamiinsa taloihin. Eli nykyisen TuuHet/OP paikalla oli vävy Toivo Haanpään/Huutoniemen liikerakennus [B32], jossa on ollut useita omistajia. Jaakon tytär Tyyne Haanpää os. Kniivilä oli Toivon vaimo. Monista heidän lapsistaan tuli menestyviä yrittäjiä.

Alempana kuvassa vasemmalla näkyvässä oli Haanpään asuin- ja liiketalo, jota kutsuttiin 70-luvulla huoltomyymäläksi. Toivo toimi Pietarsaaressa kieltolain aikoina poliisina ja kulki sieltä käsin moottoripyörällä rakentamassa ainakin huoltohallin [B43] rasvamonttuineen liiketalon pohjoispuolelle joskus 1936. Se oli 50-luvulla Kupilan talon ja liiketalon välissä. Liikerakennuksessa [B32] oli kahvila ja matkustajakoti sekä pirssi. Entisenä poliisina Toivo hoiti myös putkaa, joka löytyi myös tontilla.

Toivo oli ostanut paikan isältään Leander Huutoniemeltä, joka oli taas ostanut sen Aspholmilta joskus vuosisadan alkupuolella. Mitä siinä tuolloin oli, ei ole tietoa.

Toivo vaihtoi maita Oskari Sirosen kanssa joskus 50-luvun vaihteessa. Oskari asui tuolloin Ranninkankaalla Jokikylässä. Tämä Sirosen (Åbyyn) Oskari (Kamarpakasta) rakensi tien toiselle puolelle "Sirosen talon" [A53] puretun viljamakasiinin puutavarasta. Myöhemmin talon omisti Kalevi Laukkonen, Eero Laukkonen ja Osuuspankki.

Paavo Kujala tuli liiketaloon [B32] pitämään kauppaa ja bensa-asemaa Sirosen jälkeen. Wärn Kalle, Törmänen Allan, OTK:n huoltokorjaamo ja monet muut toimivat korjaamo- ja huoltohallissa [B43] 50-luvulta lähtien ja sitten Edvin Mäntylän SEO Autonen 80-luvun alussa, kunnes muutti omiin isompiin tiloihin Mäntyhoviin neljän tien risteykseen. Nyt tällä paikalla on Osuuspankin ja TuuHet hotellin liikerakennus.

Vävy Isohella
Jaakon tytär Maria meni naimisiin Isohellan Yrjön kanssa. Hänen isänsä omisti jossain vaiheessa Jokikylän Linnassa 30-luvulla maatilan, joka on Sillanpään tienristyksen lähellä. Nykykielellä risteys, josta erkanee Kaustiselle ja Särkikylään tiet, seuraava liittymä oikealle on Linnan taloryhmittymään. Isäni teki lankakauppaa jo 40-luvulla kutomoyrittäjä ja myöhemmin lakkitehtailija Yrjö Isohellan kanssa ja tunsin hänet jo lapsuudestani saakka. Oli ollut sota-aikana kuljetuskomppanian kapteeni ja tavoissaan toimi myöhemmin voimakkaasti samoin tavoin. Yrjö pyöritti sittemmin omistamiaan isoja firmoja Etelä-Pohjanmaalla ja varmaan työllisti satoja ihmisiä vielä 70-luvulla.

Tytär kampaaja Katri Kniivilä

Kampaaja ja parturi Katri Kniivilä laittaa Martta Seppälän tukkaa höyryrullilla sittenmmin vanhassa apteekin talossa [B33]. Martta on kuvan ottajan Jussi Seppälän vaimo. Höyryrullat kiharoitten tekoon olivat tuolloin varmaan uusinta uutta teknikkaa. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi, kuten kaikkia muitakin tällä sivulla. Kuva: Aleksi Kultalahden kotiarkisto.

Nähdessäni oheisen ja alempana lasilevylle tallenetun kuvan sittemmin vanhasta apteekista [B33] kiinnittyi huomio, että oli isolla tekstillä seinässä "KAMPAAJA". Martti Joensuu kertoi sitten seuraavaa:"Me pojat saimme rahaa ensimmäisen kerran joskus 1944 keväällä koulun jälkeen ja käskettiin menemään parturiin. Olimme päättäneet sakilla, että nyt ei leikata kesätukkia kaljuksi, kuten oli tapana. Olivat perhana vanhemmat soittaneet Katrille ja antaneet ohjeet. Kun ensimmäinen poika istui parturituolille, Katri vetäisi keskeltä päälakea kaljuksi ja silloin tekivät muut pikajuoksuennätyksen naapuriin tuolloin vanhalle lääkäritalolle [B34]." Kuulin sitten, että Katri muutti Ruotsiin ja on nyt menehtynyt syöpään.

Lissun Matti ja Liisa
Matti Peltoniemi [B35] oli Jokelan sähköosuuskunnan työnjohtaja, sähkömies ja toimija. Isäni Ewald ollessa sen puheenjohtaja he hoitivat melkeen koko puulaakia. Matin vaimo oli piskuinen ja piparinen Liisa os. Kniivilä, mutta ei ollut kuitenkaan Jaakon tytär. Kun Liisa huuti, oli Matti aina kuin sähköiskun saanut. Vaikka Matti oli rakentanut uuden ison talon, häntä kuulema kutsuttiin pikkutuvan Matiksi, minulle hän oli kuitenkin Lissun Matti.

Matti oli nuorena merimiehenä ruotsalaisella laivalla, jonka kotipaikka oli Tukholmasta pohjoiseen päin. Siitä on kuvakin Evijärven historiaa ryhmässä. Matti oli myös näpeä kiipeämään kaivoon ja poiskin sieltä, kun vesipumppuja asennettiin. -Olen niin vanha, että muistan Matin hyvin.

Peltoniemi Saima ja Einari (nyk Kangas-Kontion talo)
Peltoniemen [B36] Einarin vaimo Saima oli Jaakko Kniivilän tytär ja sitten heidän tytär Terttu sekä Simo Kangaskontio asuvat nykyään talossa. Tertun veli Pentti muuten katosi rintamalta sodassa.

Vävy Lassila
Lauri ja Sylvi Lassila [B40] asuivat Aholan Einosta [B39] eteläänpäin seuraavassa talossa ja vastapäätä Peltoniemen [B36] Einaria. Laurin vaimo Sylvi oli Jaakko Kniivilän tytär ja heillä oli ainakin poika Martti ja tytär Helena. Lauri ja lapset olivat tosi ystävällisiä meille Viskarin nööseille. Laurin isä Antti Antinpoika Lassilan 22.7.1838-10.7.1914 lähisukulainen meijärikkö Bertta Lassila oli meillä jokaviikkoinen vieras, joka johdatti minutkin laboratoriojuttuihin. Sukulaisuutta on ainakin äitini Jokikylän lassiloihin Liisa Antintytär Lassila 8.5.1858-5.4.1901 kautta.

Lauri oli TVH:n tiekarhun luottokuski vuosikymmeniä, joka oli arvostettu taito tuonajan vehkeillä, jota vain harvat ja valitut osasi tehdä.

Vanha lääkärintalo
Viskarin risteyksessä oli vanha lääkärintalo [B34] nykyisen Sähköpalvelun paikalla. Siinä paikalla oli kauppias Leander Rudbäck 1890-, KPO -1911, Oskari Kniivilä (Antinniemen Oskari) ja kunnan omistukseen siirtyessä oli vanha lääkärintalo, lääkärinä C. Roos 1931-, Koton, Niskanen ja Sotamaa lokakuun 1939 saakka.

Lääkärintalossa toimi sitten hammaslääkärit Torsell, Savola lopuksi kelloseppä Sillanpää. Samoin T:mi Ewald Borgin työntekijöitä oli majoitettuna siihen 70-luvulla, olihan siellä paljon huoneita. Tontti oli alunperin Kniivilän mailla joskus 1800-luvulla.

Huutoniemen Hannan talo
Tällä otsikon nimellä me kutsuimme sitä. Toivo Haanpään veli oli Kalle Huutoniemi, joka rakensi talon Kauppatien varteen [A48] lähelle vanhaa nuorisoseuran taloa joskus 1920-luvulla. Nämä olivat täysiä veljeksiä ja eri sukunimille on täysin looginen selitys asuinpaikoista, mutta ei kuullu tänne. Kallen vaimo Hanna os. Söderkultalahti jäi asumaan taloa [A48], kun Kalle lähti Amerikkaan. Lopuksi tämä Huutoniemen Hanna muutti Pietarsaareen. Oliko siinä jotain voimakasta polittista lataantumistakin, kun Hanna oli voimakkaasti radikaalivasemmistolainen ja Kalle oli aivan jotain muuta suuntaa. Kalle ja sukulaiset joutuivat pesemään tämän talon seinästä törkytekstejä ja muutakin tapahtui. Hanna on ollut selvästi voimakas persoona ja omat kyselyni kohtasi aina vaitiolon muuriin ja tabuun aikoinaan vastaajaan puoluekannasta riipumatta. En kirjoita enempää asiasta kun olen saanut tiedon vain yhdestä lähteestä ja jotain tiedonmurusia muualta kuultuna eikä oikeastaan kuullu tänne.

Facebookista keskustelusäikeestä kerättyä muisteluita: Hanna piti talossa kahvilaa 40-luvulla. Luomansuut asuivat siinä ainakin 1945-1958 ja Virtaset muuttivat Puutteenpäähän. Eemeli Jokela asusti sitten viikonloppuisin. Kerttu Lassilan kahvila tuli siihen 50-luvun alussa ja sitten 50-luvun lopulla Lappajärvi-Pietarsaari tietyömaan toimisto, jolloin parannettiin tietä satojen miesten ja useiden paikallisten kuorma-autojen voimin valtaväylää. Sitten 1961-1980 oli siinä Veikko Kniivilän mopo- ja polkupyöräkauppa sekä tarjolla kaikkea muuta, mutta ei juuri elintarvikkeita. Kerttu ja Veikko kertoivat minulle että oli kylmä talo talvella, oli vissiin tehty huonoilla eristeillä. Sen muistan, että talvella oli UPO Kultaliekkikamiinan päällä lämpenemässä vakioasiakkaille aivan muutama I luokan pilsneripulloa eli laimeaa olutta. Kuului tuolloin aivan ajan henkeen herrasmiesmäisesti. Veikko joutui lopettamaan kaupanpidon 1980, kun palokunta kielsi lämmittämisen. -Veikko, Selma ja Pellinen olivat tuolloin Kauppiaita isolla kirjaimella.

Vanha Apteekkitalo[B33] ja vasemmalla Huoltomyymälä[B32]

Otsikossa talojen nimet ovat 70-luvulta. Kuva kertoo hyvin lasilevynegatiivien ongelman, särkyivät helposti ja tässäkin puuttuu pala vasemmasta yläkulmasta. Kuvassa talot näyttävät olevan kylki kyljessä kiinni toisissaan, mikä on visuaalinen harha. Kuva on otettu teleobjektiivilla ja se tekee juuri tuollaisia temppuja. Talojen väli oli kuitenkin n. 10m. Kuvan teleobjektiivivääristymää voi verrata tällä sivulla olevaa kuvaa samoista rakennuksista yli 100m päästä.

Vanha Apteekkitalo[B33]
Kuvassa oikealla etualalla on Kniivilän ja Isohellan liiketalo, myöhemmin Vanha Apteekki. Seinätekstin mukaan 1940-luvulta siinä on Ilk (= ensimmäisen luokan) kahvila Rauhala ja kampaamo, jota piti Jaakon tytär Katri Kniivilä. Tuntien Yrjo Isohellan ymmärrän nyt hänen kahvilansa "ensimmäisen luokan" mainostekstin seinässä. Sitten myöhemmin talo oli Sigrid Ahosen Apteekkitalo.

Huoltomyymälä[B32]
Kuvassa vasemmalla näkyvän talon rakennutti Toivo Haanpää 1935-1936.

Kniivilän/Isohellan talo ja myöhemmin oli apteekkari Sigrid Ahosen apteekkitalo vielä 70-luvulla

Apteekkari Pulkkisen Apteekkitalo [B37] nykyisen KPO:n ja Eemeli Kivimäen talon[B38] välissä valmistui 1931 lopulla. Apteekkari Aune Venjoki oli ehkä vielä siinä sitten ja kiinteistö myytiin Osuuskaupalle. Siinä oli komeat pylväät ja jotain arkitehtoonista tavoittelua suuren mailman tyyliin, se jäi muistiin. Osuuskaupan vaatemyymälä oli siinä myöhemmin, talo siintää tässä linkin 60-luvun kuvassa kaukana mäellä.

Apteekkari Sigrid Maria Ahonen (o.s. Riippa) oli syntynyt 20.3.1897 Alavetelissä, pitivät Helsingin Kruunuhaassa apteekkia kunnes aviopuoliso Yrjö Ahonen kuoli 6.1.1952. Sigrid oli todella tehnyt mittavan uran aikaisemmin Viipurin ja monien muiden kymmenien paikkakuntien jälkeen, kunnes asettui Evijärvelle lopuksi apteekkariksi 23.10.1952.

Sigridin äidinkieli oli suomenruotsi ja sitten leskenä soitteli joskus isälleni Ewaldille 60-luvulla. Ymmärrettävää, eihän tuolloin paikallisesti ollut monia puhelimen omistavia ja suomenruotsia puhuvia. Mukavahan ihminen ja joskus tiukka oli Sigrid sekä muistan sen matalajalkaisen pahasisuisen Piiperi mäyräkoiran 1960-luvulta. Ei sellaisia ollut muita Evijärven Suomen pystykorvien ja ajokoirien mailmassa. Myös apteekin edessä olevat puskat oli parturoitu rungon päässä oleviksi ranskalaistyylisiksi palloiksi, aivan outoa näillä leveysasteilla.

Kesäpäivänä Kettusaaressa hiekkarannalla

Kuvassa takana seisoo Seppälän Jussi, hänen vaimonsa Martta on vasemmanpuoleisin nainen. Lippalakin kanssa taitaa olla Jussin poika Esko. Yksi naisista on myös Tyyne Pietilä o.s. Seppälä (neljäs oikealta) ja näyttäisi olevan Kaukoluodon Saiman (os. Seppälä) perhettä kuvassa.

Kuva on nykyisen huvilamme rannasta Kettusaaresta noin vuonna 1949-1950. Takana näkyvä pieni huvila tai kalakämppä on hävitetty ainakin ennen vuotta 1958. Sitten paikalla oli hetken kauhavalaisten armeijan henkilöstön joukkueteltta.

Kuva on nykyisen mökkimme rannasta ja paikan nimi on maarekistereissä ollut sitten Kalastajatorppa vuodesta 1959 lähtien, jolloin isäni osti tontin Hernesahon Veikolta. Takana näkyvä siirrettävä mökki on ollut myös joskus Hautasaaressa ja omistajana on ollut joku Calamniuksen suvun metsänhoitaja ja luontoihminen. Nykyinen mökkimme on aivan samalla paikalla. Kuvan varjoista päätellen se on otettu noin aamulla klo 10 ja kuvattavat istuvat juuri nykyisen laiturin kohdalla. Varmistamattomien tietojen perusteella Jussilla oli mökki vastapäätä pienessä ns. Alasaaressa.

Tunnistan paikan varmaksi rannan muodon lisäksi takana olevasta isosta kivestä, jonka päällä poika seisoo taka-alalla. Tämän kiven ympäri isä kaivoi toista metriä syvän montun ja maavallit ympäri 70-luvun vaiheessa. Lopuksi pienittiin se dynamiitillä.

PS. Vaikka rantaa ei kukaan ollut siivonnut 40-luvulla, ei näkynyt kuvassa juuri kaislakasoja. Nyt on väliin keväisin jopa puolenmetrin korkuinen valli riippuen kevään tuulista. Kaislavallia saa ajaa traktorilla viikon toista aina keväisin n. 15-25 isoa peräkuupallista rantatörmän taakse. Keväällä 2019 talikoitiin 20 nelivetotraktoriin tarkoitettua peräkuupallista. Tämä on hyvä indikaattori järven ruohottumisesta.

PPS. Kuvan laatu on huippuluokkaa, laskettu tarkkutta hiukan www-sivua varten. Kuitenkin siinä ilmenee tuolloisten objektiivien rajoitukset, kuten tarkkuus hämärtyy taustassa. Toisaala sopii hyvin kuvan luonteeseen ehkä jopa tarkoituksella.