Karttajako Viskarista
Kauppatien lohko A
Risteyksen lohko B
Sööterin lohko C
Vähäjärven lohko D
Lappalaiset
Muita ryhmiä

Karttajako Viskarista

Peruskartan 1953 jako osioihin.

Viskarinmäki jaettiin selvitystä varten vuoden 1953 kartoilla neljään lohkoihin A-D. Karttapohjana oli 1951-1953 valmistunut peruskartta. Eli asumukset ja karttatyöhän käytetyt ilmavalokuvat ovat vuodelta 1951, siksi käytän sitä vuosilukuna, vaikka lopullinen kartan painotyö tehtiin vasta 1953.

Alueen jako tässä oli tarpeen, jotta kaikki talot, mökit, asumukset ja muut rakennelmat pystyttäisiin kuvaamaan paremmin ja selvemmin. Vanhat hävinneet talot, asumukset jopa maakuoppineen tai asuinpaikat ovat numeroilla 1-29 kussakin lohkossa ja sitten yli 30 numeroilla vielä 1951 kartassa näkyneet talot. Yli 80 numeroisista paikkamerkinnöistä on jotain perimätietoa ja niiden taustat ovat avoimia. Numerovalinnoilla on pyritty minimalistiseen ja selvään esitysmuotoon kartoissa.

Kaikki karttajaon alueet ovat alunperin Kniivilän manttaalia. Kniivilän mattaali ulottui Kirkosta Urheilukentän paikkeille aivan jokikyläläisten Kirsilöiden mantaaliin saakka. Lännessä oli rajana Kirsinpäkki ja idässä Evijärvi. Manttaali (ruotsin sanasta mantal "miesluku") oli Ruotsin valtakunnassa käytetty veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus. Eli se ei tarkoita välttämättä sitä, että joku ökyisäntä olisi joskus omistanut koko alueen.

Apuna on käytetty ensimmäistä asemakaavaa Viskarista n. 1960 ja isojakokarttoja 1800-luvun alusta sekä muita karttoja kuten isojako 1868. Matti Kirsilän kirjoitus Evijärven Joulussa 1996 "Muistikuvia Viskarista ja viskarilaisista vuosikymmenten takaa" ja monet muut lähteet ovat tuonneet sitten tarkennuksia ja tiedonjyväsiä sivulle. Kuvia klikkaamalla tällä sivulla saat ne suurennettua.

Työaikaiset ja Master versiot ovat tässä

Tämän sivun työversiota ja masterkarttaa yritän päivittää oheiseen linkkeihin, varsikin tiff tiedosto on iso 40MB. Päivitän vain muita karttalohkoja sitten jos on kovasti paljon uutta informatiota niihin. Nämä isot kartat pitää siis ladata erikseen:

40MB tif tuorein tiedosto koko alueesta

3MB jpg tiedosto samasta, ei välttämättä uusin

Kauppatien lohko A

Kauppatien lohko A

Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

1 Samuli ja Tyyra Sauna-aho. Samuli 27.4.1893, isä Matti Sauna-aho 22.9.1852 (Viskarin Matti) ja Amalia (Viskarin Amalia) Sauna-aho (Kirsilä) 2.6.1861. Samuli oli aktiivinen tasapainoittava kunnallismies. Nykyinen hirsitalo on tehty tai korjattu myöhemmin.
2 leski Hanna Lehmus.
3 Matti ja Amalia Sauna-aho eli Viskarin Matti ja Viskarin Amalia.
4 Erkki ja Liisa Sauna-aho. "Erkin Liisa" oli syntynyt 1850 ja eli 90-vuotiaaksi. Leipuri-Matti Kniivilä asui siinä Siina-vaimonsa kanssa hetken 1900-alkupuolella tulleessaan Ameriikasta. Kupilan Oskari (Isonkuusen Oskari) asui siinä myöhemmin 1950-luvulle saakka.
5 Jussi ja Maija Norrkniivilän asumus. Tunnettiin paremmin "Tuulijussina" ja "Länkijussina"
6 Juho ja Hanna Forsman. Juho oli syntyisin Saarijärveltä.
7 Jaakko Söder 1800-1900 lukujen vaihteessa^*. Myöhemmin Otto Timonen eli Alatuvan Otto, asuin- ja liikerakennus 1900-luvun alkupuolella. Sittemmin asui pikkuleipäkauppias Vihtori^** Kankaanpää ja nyt paikalla Kauno Koivukangas.
8 Otto Timonen (Alatuvan Otto) asumus ja leipomo.
9 Vaatturi Einari Pietilän liikerakennus.
10 Asumus
11 Asumuksen rauniot
12 Eljas ja Helmi Mäki n. 1900-, Lahdenkylän/Järvikunnan Osuuskauppa
13 Puukkolan isoriihi
14 Akseli ja Iida Hautaketo n. 1900-
15 Ilmavalvontalava korkealla männyssä 1940-luvulla. Varsinkin lotat hoitivat tärkeää valvontaa varottaen kaupunkien it-puolustusta etukäteen. Vielä muutama vuosikymmenen sitten näkyi lavan jäänteitä mäntyjen latvassa.

Voi olla, että samassa mökissä asui eri aikoina eri perheitä. Kuitenkin nämä henkilöt tai talot tulisi sijoittaa johonkin:

Kaksi vanhempaa yksinäistä naisihmistä Samulin talon ja Isokuusen välissä eri taloissa, yksi oli "Ranta-Tilda"? Toinen oli Kniivilän leski.

Tämä toinen Kniivilän leski voi olla vielä tuolloin täällä virallisesti leski Siina Juhontytär Kniivilä. Oli kyllä avioitunut jo USAssa ja myöhemmin virallisesti Suomessakin leipuri Matin kanssa, joka meni vielä uudestaan Amerikkaan 1903 tienaamaan talorahoja. Rakennuttivat ensimmäisen osan Fiskarisesta ja perustivat sitten tämän leipuri Matin kanssa kahvilan joskus myöhemmin 1905.

2,10, 11?? Viskarin Reinolla ja Maijalla oli asumus kanssa jossain kuusen lähellä.

<sup>* Onni Kultalahden kertomaa: "Jaakko Söder asui vakituisesti Jouhtenessa, mutta kunnan asioiden hoitamista varten hän tarvitsi asunnon myös kirkonkylässä. Hän möi nämä talot, kun osti nykyisen Sööterin. Jaakon kuva on kunnantalon seinällä. Siskoni tietojen mukaan talon olisi joskus omistanut myös äitini eno Otto Timonen. Hänellä oli kahvila tietämäni mukaan meijeriä vastapäätä myöhemmin Heikki Lehdon omistamassa talossa, jossa Pesosen Erkin valokuvaamokin aluksi toimi. Talossa 7 oli myöhemmin mm Oskari Ahon ruumisarkkuliike."

** Korjattu etunimi Antti Vihtoriksi. Maanviljelijä ja veli Antti Kankaanpää asui Haapikylässä.</sup>

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa.

31 Vanha vesitorni
32 Kansakoulu
33 Meijeri
34 Seppälän talo
35 Kunnantalo, alakerta suojeluskuntatalo (Suoja) ja yläkerta Juha Dahlbackan (Lahden Jussi) tontilta Lahdenkylästä siiretty laestadiolaisten seurahuone vuodelta 1887.
36 Osvald (Ossi) ja Irja Evälän talo
37 Aleksi ja Liisa Kirsilän talo (puhelinkeskus 1911-1958)
38 Albert ja Kerttu Lassilan talo
39 Jussi (Leho-Jussi) ja Maija (Leho-Jussin Maija) Ilveshonka (ent. Logren)
40 Emil ja Helga Pykärin kahvila (veljesmotti)
41 Sairaala 1951-
42 Leipuri Otto ja Onni Timonen, Alangon baari, Jalmari Rannisto, Fanni Riippa os Kuivanen, Ida ja Vihtori Isoviita/Osuuskassa/Heikki Lehdon talo
43 Paavo ja Aini Kujala/Paavo ja Mari Järvelän talo
44 Antti ja Hanna Kuusisen vanha talo
45 Leander Sulkakoski
46 Vanha posti/virastotalo; posti, nimismies, kunnantalo, kansanhuolto ja verovirasto
47 Osuuskauppa Järvikunta
48 Huutoniemen Hannan ja Kallen talo
49 Riku Sulkakosken talo
50 Nuorisoseura nimismies Vikmanin lahjottamalle tontille 1904.
51 Leipuri Matti ja Siina Kniivilän/Seppälän talo. Siitä historiaa Fiskarisen sivuilla.
52 Erling Nyströmmin rakentama talo/Osuuskassa
53 Kalle (Kaarle Sironen), puoliso Lyydia os. Åby talo (myöh. Laukkonen)
54 Jaakko Puukkolan talo
55 Kniivilän maatatalo
56 Kasken limunaatitehdas
57 Arvid ja Helmi Evälä (Forsman)/Valde ja Sanni Hevosaho
58 Meijerin mökki
59 Meijerin ulkorakennus
60 Isokuusi
61 Jaakko Kniivilän isoriihi^*
62 Jaakko Puukkolan ulkorakennus
63 Jaakko Puukkolan paja (Viskarin sepän)
64 Niilo ja Toini Sulkakosken talo
65 Kansakoulun ulkorakennus ja varasto
66 Kunnantalon ulkorakennus


Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat
81 Kauppias Rudbäckin Rudnäsin meijeri v. 1898 paikkeilla

<sup>81 Kauppias Rudbäckin (Rudnäsin) meijeri v. 1898 paikkeilla. Tarvittiinhan vettä paljon Kirsinpäkistä ja pesuvedet piti myös saada takaisin jonnekin. Nykyinen Evijärven Osuusmeijerin rakennus rakennettiin 1920-luvulla Kyrkkovärdenin maille ja oli vuokralla aivan näihin päiviin saakka kirkolta. Kyllä joku 1800-luvun kauppias joutui laittamaan meijerinsä jonnekin muualle pesuvesien ääreen.

* Tästä isosta riihestä on valokuviakin. Martti Joensuun kertomaa; "Tarmo Mäki sahasi sota-aikana pilkkeitä auton häkäpönttöihin. Sahaus tapahtui "pokasahalla". Ei ollut vielä "Purmokaarta". Pilkkeet pantiin paperisäkkeihin. Samassa paikassa Haarus Jaakko teki heinäseipäitä. Hän teki aina niin pitkän kun puusta tuli. Kun isäntä vaati, että kaikki seipäät katkotaan samanmittaiseksi, otti Jaakko lopputilin. Hänen mielestä hyvää puuta ei kannata näin haaskata. Sama Jaakko kävi Albert Lassilan talossa olevassa kaupassa. Kauppaan tuli maidon mittalaite. Se oli samantainen kun silloiset pensamittarit, mutta pieni tiskillä oleva. Jaakko oli sitä mieltä, että maito maistui pensalle ja alkoi hakea maitonsa suoraan meijeriltä, koska siellä maito nostettiin tonkasta varrellisella litran mitalla Jaakon hinkkiin."

Jatkan sen verran juttua, että Tavara-Aittaan tuli 1960 kanssa seinässä oleva isolla männällä oleva bensapumpun näköinen plexistä tehty mittalaite, joka kyllä imi maitoa suoraa hinkistä. Oli sielä kanssa varalta varrellinen litran mitta.</sup>

Risteyksen lohko B

Risteyksen lohko B

Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

Alueella on vanhempaa asutusta, joita selvitellään.

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa

31 Helge ja Maire Kupila
32 Aspholm/Leander Huutoniemi/Toivo Haanpää/Oskari Sironen/Paavo Kujala^*, OTK huoltomyymälä
33 Yrjö Isohella ja Kniivilä kampaamo
34 kauppias Leander Rudbäck 1890-/KPO -1911/Oskari Kniivilä (Antinniemen Oskari)/vanha lääkärintalo, C. Roos 1931-
35 Matti ja Liisa Peltoniemi
36 Einari ja Saima Peltoniemi
37 Apteekkarit: Pulkkinen 1931- , Aune Venjoki, Sigrid Ahonen. Sitten Järvikunnan Osuuskauppa
38 Eemeli ja Saima Kivimäki, oli puhelinkeskus jonkinaikaa tässä.
39 Eino Ahola (sukellusvenemies sodassa)
40 Lauri Lassila
41 Muuntajarakennus
42 Värjäämö- ja varastorakennus

^{* Korjaamoa/huoltohallia talosta 32 pohjoiseen päin ei ole vielä piirretty karttaan. Kupilalta oli hankittu hiukan lisätilaa parkkialueeseen. Käsittääkseni Paavo Kujala rakennutti sen ja siinä toimi myöhemmin ainakin Wärnin Kalle, Törmänen Allan ja OTK:n huoltokorjaamo. Puutavarakauppias Jaakko Kniivilän tyttärien ja muista lähitaloista lisää täällä.}

Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat

36 on jossain vanhassa kartassa paikkamerkinnällä peuratarhasta (porot) viitaten lappalaisiin ja niiden asuinpaikkaan.

Sööterin lohko C

Suurinosa tällä lohkolla olevista tietoista ovat "Sööterin Onnin" eli Onni Kultalahden antamia tietoja hänen piirtämästä kartasta. Hän kertoi asioista sukunsa kertoman kroniikan mukaan.

Sööterin lohko C

Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

1 Jaakko Söderin talo^*
2 Jaakko Söderin ulkorakennus
3 vanhan talon uunin perustukset
5 J. Ahlstedtin limunaatitehdas
6 sauna Riipan aikainen
7 sauna vanhempi
8 sauna Riipan aikainen
9 sauna vanhempi
11 talo
12 navetta
13 navetta
14 talo, vielä 1940-luvulla oli elossa henkilö, joka oli syntynyt tässä talossa.

Savusaunat paloivat helposti, siksi niitä siroteltiin kauemmaksi asuintaloista.

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa

31 Sööterin talo (Kultalahti)
32 Nimismies Bruno Vikman (1889-1903)/posti/Antti Leino Riippa myöh. Veikko
33 Riipan navetta
34 Vilho Luomansuu, myöh. Eino
35 Försti/Kujala
36 Riipan riihi

Evijärven pitäjänkartassa 1850 oli merkitty Jaakko Söderin talon kohta punaisella pitäjän suurimmaksi asutuskeskukseksi Kultalahden ohella. Paikka on vaikkapa tässä oheisessa karkeassa kartassa Albert nimen nuolenkärjen alla.

^* Onni kertoi: "Evijärven keskusta on ollut tuolla alueella 1800 luvulla ja 1900-luvun alussa: posti ja tehdas, "kunnantoimisto" eli Jaakko Söder hoiti kunnan asiat kotoaan käsin; kaikki kirjanpito siellä ja esim. köyhäinhoitoa varten oli ollut pieni arkku, josta Jaakko sitten antoi rahaa köyhimmille. Saunat oli tuohon aikaan savusaunoja, jotka paloivat helposti. Siksi ne sijoitettiin kauas asunnosta. Ilmeisesti saunat 7 ja 9 ovat olleet vanhimman talon 3 saunoja, muut ovat vielä 1900-luvullakin olleet pystyssä."

Kartan alareunassa näkyy ja olen kuulut muualtakin vanhojen kertomana, että siinä ohitustien jyrsimässä mäessä itäpuolelta Päkkiä olisi ollut todella vanha asuinpaikka. -Se olikin varmasti hyvä valinta aikoinaan asuinpaikaksi.

Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat

32 Hovilan talon paikka aikaisemmin, Osvald (Ossi) ja Irja Evälän talon [A36] lähellä? 81 Kuppikivi (Isonpellon Isokivi), nähtävästi lappalaisten uhrikivi. Tämän historiaa pitää selvittää tarkemmin.

Vähäjärven lohko D

Vähäjärven lohko D

Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

1 Tanssilava
2 Talopaikka Armas Aspholm?
3 Talopaikka Jaakko Aho (Haarus-Jaakko)?
4 Talopaikka Einari Visti?

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa

31 Viljo Virtanen, nahkuri Jafetin poika.
32 Aleksi Koski/Försti
33 Kupila Ilmari, Helga?
34 Lauri Kotikangas


Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat

33 Viimeisen lappalaisen Niclas Huipan ruuhen kerrotaan olleen Vähäjärven tällä puolen. Totta toinen puoli, niitä kastamattomia ja joidenkin meidän esi-isiä asui Nissinkankaalla vielä kirkon rakentamisen aikaan.

Lappalaiset

Viskarissa asui lappalaisia, mutta niistä on jäänyt vähän esineistöä tai maamerkkejä. Evijärven lappalaisten nimityksen määritelmä näillä sivulla. Ohessa on kuitenkin yksi katkeamaton satojen vuosien historiaketju Niclas Huipasta, tuon ajan hipistä.

Selma-tätini s.1905 kertoi joskus 70-luvulla, että hänen isoisänsä Matti Antinpoika Lassila, Syntynyt 27.8.1841 jutteli seuraavaa, eli minulla on oikeastaan alkuperäistä suullista tietoa: ”Kun kirkko oli ajanut loputkin lappalaiset Viskarinmäeltä (=Fiskarbacken, kalastajan mäki), niin viimeinen lappalainen muutti sitten Nissinkankaalle. Oli nimeltään Niklas Huippa, joka kieltäytyi ottamasta kirkollisen kasteen ja muutti lopuksi sakkineensa Kettusaaren pohjoispäähän."

Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä kopioituna Nissinkankaan asuinpaikasta tekstiä:
"Paikalle on merkitty nimeämätön talo vuoden 1709 Pietarsaaren pitäjänkartassa ja autiotila ("öde") 1770-luvun pitäjänkartassa. Talonpaikkaa ei ole merkitty enää 1800-luvun pitäjänkarttaan, ja rauniot mainitaan "lapinraunioina" vuoden 1894 muinaisjäännösinventoinnin raportissa. Muinaisjäännös on ollut unohdettu läpi 1900-luvun, mutta vuonna 2019 siitä on tehty Museovirastolle ilmoitus.

Nissinkankaan laella mäntymetsässä sijaitsee kolme maakellarin jäännöstä, noin kuusi metriä leveä ja metrin korkea kiviröykkiö, kaksi mahdollista kiukaan jäännöstä, kiviaidan jäännöksiä ja yksi rakennuksen jäännös. Kyseessä on harvinainen, lähes täysin koskemattomana säilynyt 1700-luvun autiotontti."

Lisään tekstiin, että minä en ole tehnyt Museovirastolle ilmoitusta, mutta Niclaksen tarina jatkuu Kettusaaressa, jonne hän muutti. Kronologinen ketju näyttää aukottomalta. Kuitenkin Kettusaaren pohjoispään maat ovat jo isojaon alla 1820-luvulla, eli tämä suku asui vain alle 100 vuotta Kettusaaressa.

Muita ryhmiä

Polttoainemyymälät

Vanhin polttoaineen myynti Kirkonkylässä oli varmaan Pellisen kaupalla Kuoppa-aholla, sitten nykyisen OP:n tontilla [B32] aikajärjestyksessään; Haanpää, Kujala, E-osuuskunta OTK, SEO Mäntylä. Huutoniemen tontilla [A48]: Järvikunnan Esso ja nykyisen KPO:n tontilla Shell [A40-B37 välissä], nyt ABC.

Ainakin kilpailevilla osuuskaupoilla oli yhtäaikaa asemat. Sitten Kuoppa-aholla alunperin Haapalan ja myöhemmin KPOn Shell sekä nykyinen Mäntyhovi.

Kirkon maat Viskarissa

Viskarinmäellä on todella mielenkiintoinen alue meijeristä nykyiseen KPOn tonttiin saakka selvitettäessä Viskarin asioita ennen 1900-lukua. Aluehan oli alunperin nähtävästi tavallaan lainsuojattomilta lappalaisilta kirkon takavarikoimaa maata, kuten näkyy isojakokartassa 1820-luvulla. Kun niitä oli häädetty pois tai käännytetty, niin aluelle asettui hiljalleen mäkitupalaisia, ammatinharjoittajia, kansakoulu, suoja/kunnantalo ja muita taloja.