Sukututkimuksista - Genealogical research
Eurooppa 814 - Europe year 814
Viikinkiä ja merirosvoja ja mitä muita? - Vikings and pirates, what else?
Tutkimusten luotettavuus – The reliability of researches

Sukututkimuksista - Genealogical research

On totta, että monet ihmettelevät, miksi olisi kiinnostunut menneisyyden tapahtumista ja esipolvista. Elämäntavat, ruokailutottumukset ja hygieniakäytännöt menneinä aikoina saattavat tuntua sellaisilta, ettei nykyihminen viihtyisi niissä oloissa hetkeäkään. Itse sain joskus tilaisuuden vierailla paikallisissa taloissa 1960-luvun alussa, joissa luultavasti vielä elettiin pääasiassa 1900-luvun alun tyyliin.

Kuitenkin tässä ei ole kyse siitä. Teknologia ja olosuhteet ovat kyllä muuttuneet, mutta ihminen itse ei ole juuri muuttunut vuosituhansien aikana. Toki pituuskasvu ja lihavuus voivat olla enemmän ympäristötekijöiden vaikutusta. Myös kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet, ja monet luonnon havainnointitaidot ovat kadonneet suurelta osin nykyihmisiltä.

Meissä on edelleen samat fysiologiset ominaisuudet kuin tuhansia vuosia sitten. Vaikka luonnonvalinta oli ankaraa menneinä aikoina, nyt tapahtuu enemmänkin geenien degeneraatiota tai perimän huonontumista modernin lääketieteen ansiosta. Kun tunnemme juuremme ja ymmärrämme kehityksen tuomat tekijät, voimme paremmin oppia tuntemaan itsemme. Vaikka emme voi täysin muuttaa itseämme menneisiin aikakausiin, se voi tarjota hetkellisen pakopaikan nykymenosta. Tuntemalla juuremme ja historian voimme myös kehittää uutta ja soveltaa nykytekniikkaa omalla luovalla tavallamme.

Some people wonder why studying ancestries and history is important. While technology has undergone significant changes in the last century, human physiology has remained largely unchanged. It can be fascinating to imagine yourself in the context of your ancestors' time.

Eurooppa vuonna 814 - Europe year 814

Eurooppa 800-luvulla, suomensukuiset kansat Pohjois-Euroopassa on väritetty tummankeltaisella. He asuttivat Etelä-Ruotsista aina Uralille saakka. -Europe year 814 with Finnish Tribunes from South Sweden until Ural Mountains coloured by the dark yellow.

Oheinen kartta^* kertoo Saksan ja Ranskan valtioiden perustajan frankkien kuninkaan Kaarle Suuren kuolinajan tilanteen Euroopassa vuonna 814. Kaarle oli ensimmäinen länsieurooppalainen hallitsija Rooman keisareiden jälkeen, joka löi suuressa määrin kultarahaa ja oli muutenkin mukana rakentamassa Eurooppaa. Yhdistämällä eri alojen ja erityisesti viime vuosien DNA-tutkimuksia, tätä karttaa voidaan pitää jonkinlaisena lähtölaukauksena esipolvien tutkimukselle, jonka avulla saamme hieman tarkempaa tietoa suoraan DNA:n avulla. Näitä kartassa näkyviä suomalaisheimoja ja kansoja Ruotsista Uralille sekä Baltiaan kutsutaan väljästi itämerensuomalaisiksi, vaikka itämerensuomalaisten kielialue voi hieman vaihdella. Tätä aihetta tutkitaan edelleen aktiivisesti. Muuttoliike oli jo rauhoittunut kansainvaellusten jälkeen. Tämä keskiaikaa edeltävä rauhaton ajanjakso oli noin vuosina 380-550, ja se sai alkunsa hunnien hyökkäyksestä länteen vuonna 375. Tämä hyökkäys aiheutti dominoefektin, joka vaikutti vuosisatojen ajan tapahtuneisiin muuttoliikkeisiin. ^{* "A School Atlas of English History" ed. by Samuel Rawson Gardiner.}

Viikinkiä ja merirosvoja ja mitä muita? - Vikings and pirates, what else?

Kautta vuosisatojen sukututkimuksilla ja näyttävillä esipolvitauluilla on pyritty vahvistamaan suvun imagoa ja niitä on jopa käytetty hallitsijanvallan ja vallassaolon välineenä. Jos oikeita aatelislinjoja ei ole löytynyt, niitä on joskus keksitty, ja kaupallisia sukututkijoita on ollut liikkeellä kaikenlaisilla näyttävillä tuloksillaan, erityisesti Keski-Euroopassa. Sukututkimus ja sen tulokset ovat kiinnostaneet ihmisiä niin kauan kuin esipolvista ei ole tullut esille esimerkiksi mustalaisia tai muita ei-toivottuja esi-isiä. Lapsuudessani kuulin tarinan suvun merirosvosta, vaikka sitä pidettiin enemmän satuna. Viikingit ja pirkkamiehet tulivat vasta Y-DNA-tutkimusten myötä kuvaan. Aatelisuutta ei täälläpäin ole ollut, eikä sitä todellakaan kaivata. Vaikka onkin mukavaa huomata mahdollisia yhteyksiä komeisiin esi-isiin ja muihin vastaaviin asioihin, tutkijan mieltä lämmittää yhtä lailla jonkun Siperiaan karkoitetun tai esipolvikadon (yleensä tapahtuu, kun kaukaiset esipolvien jäsenet menevät keskenään naimisiin tietämättään) löytäminen. Toiveeni onkin tulevaisuudessa löytää paikallisia lappalaisia tai muita kirkon kieltämiä esi-isiäni, kunhan DNA-tutkimus kehittyy. Kirjallisia mainintoja heistä ei ole saatavilla, koska he eivät ottaneet kastetta. Vaikka mukavaahan on huomata mahdollisia kytköksiä komeisiin esi-isiin ja muihin tällaisiin asioihin, niin kyllä joku Siperiaan karkoitettu tai esipolvikato (=yleensä kaukaiset esipolvet ovat menneet keskenään naimisiin jopa tietämättään) lämmittää tutkijanmieltäni yhtälailla.

Toivossani onkin löytää jatkossa paikallisia lappalaisia tai muita kirkon kieltämiä esipolvistani, kunhan DNA tutkimus kehittyy. Kirjallisia mainintojahan heistä ei löydy, kun eivät ottaneet kastetta.

Tutkimusten luotettavuus – The reliability of researches

Tutkimuksissa voi aina olla virheitä ja varsinkin sukututkimuksissa mitä kauemmaksi mennään taaksepäin. Lisäksi alan ammattilaiset varoittelevat kovasti, että jonkin toisen alan arvostetut tutkijat ryhtyvät harrastelijapohjalta (eli tutustumatta riittävästi alkuperäitutkimuksen tieteenaloihin, perusteisiin ja menetelmiin) tarjoilemaan kansalle "vallankumouksellisia" näkemyksiään, todistaa että tieteenalat ovat ajautuneet kauas jopa toisista tieteenaloista.

Genealogy research is not an exact science, and there can be errors for various reasons. Classical genealogy aims to identify specific and direct ancestors, while Y-DNA research has a more statistical nature, distinct from DNA studies used in criminology.