Taustaa
Mutaimuri ejektoriperiaatteella vuonna 1984
Laahakauha vuonna 2020
Kevytruoppaaja
Imuruoppauslaitteita Pohjoismaiden olosuhteisiin

Taustaa

Evijärven keskisyvyydeksi on 2000-luvun alussa ilmoitettu vielä 1,7 metriä. Uuden luodatun syvyyskartan mukaan keskisyvyys on kuitenkin vain 1,15 metriä. Voiko yli puolen metrin mataloituminen johtua muustakin kuin 10cm vedenpinnan laskusta, esimerkiksi mittaustekniikan eroavaisuuksista tai liejun kertymisestä muutaman vuosikymmenen aikana?

Mutaimuri ejektoriperiaatteella vuonna 1984

Mutaimuri ejektoriperiaatteella käsikraana-vinssillä, Esa-paloruiskulla ja kahdella perämoottorilla varustetulla lautalla. Pääosa puhtaasta vedestä syötettiin samansuuntaisesti poistoputken kanssa, ja muutama pienempi suihku suunnattiin eteenpäin mudan irrottamista varten. Kuvassa suuttimen pään demonstraatio.

Tein mutaimurin ejektoriperiaatteella, jossa ei ole liikkuvia osia. Vesipaineen tuotti siirrettävä palokuntapumppu, jonka voimanlähteenä oli Volkswagen Kuplan moottori. Käytin laitetta yhtenä kesänä vuonna 1984, kun sain pumpun lainaan. Lainasin toimimattoman pumpun valtion laitokselta kesäksi sillä ehdolla, että laitan sen kuntoon.

Imurilaitteisto toimi hyvin ja veti kaiken näkinkengistä lähtien maalle, mutta suuttimen päätä piti liikuttaa jatkuvasti, jotta se saisi imettyä tavaraa. Irrotusvesisuihkut eteenpäin olivat myös tärkeitä. Kun vettä tulee hurjasti 110 mm putkea pitkin, täytyy sille olla riittävä imeytysalue.

Mutaimuri lähempää ja pikainen piirustus muistista.

Suurin käyttöongelma muodostui siitä, että kun oli 110mm jäykkää polyeteeniputkea poistoputkena, oli sen liikuttelu täynä vettä hankalaa varsinkin herkkäliikkeisen lautan päällä. Siksi piti olla kaksi perämoottoria, että sait pyöritettyä ja ohjattua lautan paikkaa paremmin.

Eli jos tekisin uudestaan, poistoputkena pitäisi olla notkeaa 110mm letkua. Toisekseen volkkarin kone oli bensasyöppö, sehän huusi täysillä koko ajan. Kolmanneksi pitäisi päässä olla jokin pieni mekaaninen pöyhijä vaikka vesimoottorilla, koska vesisuihkun teho katoaa veden alla.

Laahakauha mudan poistoon saaren mökkirannasta vuonna 2020

Laahakauha vuonna 2020.

Laahakauhakoneet
Laahakauhakoneet ovat aina olleet suuria laitteita, ja kyllä, niitä käytetään yhä joissakin vesistöjen ruoppauksissa, joissa hydrauliset koneet eivät ole syrjäyttäneet niitä.

Nyt järvien liettyminen ja mutaongelmat ovat alkaneet vaivata ranta-asukkaita. Mietin, voisiko laahakauhaprinsiippiä soveltaa pienimuotoisesti, tai kuten aluksi nimesin sen, "semilaahakauhaprojektiin". Saamani palautteen perusteella kyseessä on kuitenkin yksinkertaisesti laahakauha.

Ratkaisut ja projektin esittely
Oheisessa videossa on esitelty oma ratkaisuni tuoreesta projektista. Kun ruoppauspaikka on saaressa ja kyseessä on varovaisempi ruoppaus hieman kauempana rannasta, kaivinkone ei ollut ehkä järkevä vaihtoehto. Toisekseen, tontilla oli valmiina ylimääräinen ponttoonilaituri, ja koska tarvitsen vinssiä myös saaren metsätöissä ja muussa, päädyin tähän ratkaisuun.

Kalastusta... mutta mutaa
Voit istua pilkillä, ongella tai kalastaa virvelillä tuntikausia, kuten tein nuoruudessa. Nyt kuitenkin kalastan mutaa kotirannasta laahakauhalla. Mökkirantamme, joka sijaitsee saaressa ja jossa veden syvyys on 1-2 metriä, ei 60-luvulla ollut juuri ollenkaan mutaa. 80-luvulla mutakerros oli alle 3 cm, ja vuonna 2010 se oli alle 5 cm. Tämä tarkoittaa, kuinka paljon jalka uppoaa vedessä kävellessä metrin syvyydessä.

Nyt viimeisten parin vuoden aikana on tapahtunut todellinen mutainvaasio. Jalkaterä uppoaa yli 20 cm ennen kuin saavuttaa kovan savi-hiekkapohjan. Uiminen ei ole enää mukavaa.

Ensimmäinen video, jossa on vielä käsivinssi kauhan nostoon. Sittemmin korvattu sähkövinssillä.

Laahakauhaprojekti(24MB).

Video löytyy myös

uudemmassa mp4 moodissa (14MB).

Tähän mutainvaasioon on monta syytä. Pitkäaikaisesti taustalla on muutakin kuin maa- ja metsätalouden vuosikymmeniä jatkuneet ravinteiden päästöt vesistöihin. Tällä hetkellä akuutimpana syynä on lähivuosina tapahtunut jo ennestään matalan kotijärven vedenpinnan lasku. Tuulet ja roskakalat pääsevät nyt helposti pöyhimään ravinteikasta pohjasedimenttiä pintaan ja rannoille, mikä ei ainoastaan lisää rantojen liettymistä, vaan aiheuttaa myös valtavan sinileväinvaasion.

Oheisena on uunituoreet kuvat ja videot projektista sekä pilottilaitteesta sellaisenaan. Kun 4 tonnin vinssi voi kuluttaa sähköä jopa 350A, traktoriin on asennettu tehokas Optima-geeliakku sekä yli 70A laturi. Käsiveivauksen tilalle on hankittu pienempi sähkövinssi. Ohessa uunituoreet ensi kuvat ja videot projektista ja pilottilaitteesta sellaisenaan.

Tämä ei ole mikään urakointilaite, aivan kuten pilkkiminenkään ei ole. Kuitenkin laite vetää humuksen hyvin peräkärryyn. En loukkaannu kritiikistä, ja toivonkin saavani myöhemmin parempia videoita projektista.

Viranomaisluvat
Pienimuotoiseen kotirannan ruoppaukseen tarvitaan luvat sekä selvitys ruoppausmassojen loppusijoituksesta, jotka hankittiin. Ruoppausta ei saa myöskään tehdä keskikesällä, mutta kaikki nämä asiat selviävät kunnan rakennusvirastosta, ja lupaprosessi on lähinnä ilmoitusluontoinen.

Kevytruoppaaja

Harkitsin 1980-luvulla lietepumppuun perustuvaa kevytruoppaajaa ja olinkin yhteydessä suomalaiseen valmistajaan. Koska rannassamme on ajoittain järvisimpukoiden, eli näkinkenkien invaasioita, epäilin niiden ja kuorien tukkivan imuaukon.

Päädyin kuitenkin sitten käyttämään aiemmin mainittua ejektoriperiaatetta mutaimurissa, jonka avulla järvisimpukatkin kulkeutuivat elävänä rannalle läjityskasaan pois kerättäväksi.

Imuruoppauslaitteita Pohjoismaiden olosuhteisiin

Imuruoppaaja.

Selvitin vuonna 2023 KOHOlle, löytyisikö riittävän tehokkaita imuruoppauslaitteita esimerkiksi Kniivilänlahden ja muiden alueiden ruoppaukseen.

Laitteistosta
Hollannissa ja muissa Euroopan maissa käytetään laajalti imu- ja muita ruoppauslaitteita, joita siirretään proomuilla ja laivoilla kanavaverkostojen kautta. Pohjoismaissa tarvitaan kuitenkin maanteitse siirrettäviä laitteita, jotka soveltuvat alueen erityisolosuhteisiin.

Löysin kolme Yhdysvalloista peräisin olevaa ruoppauslaitetta, jotka soveltuvat erinomaisesti meidän järviemme kunnostamiseen. Nämä laitteet ovat riittävän tehokkaita siirtämään mutaa ranta-alueiden yli, joissa usein esiintyy suojeltuja lajeja, kuten viitasammakoita. Viime vuosina Norjassa ja Ruotsissa on otettu käyttöön näitä imuruoppaajia, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja ruoppauspalveluja on jo tarjottu laajemminkin.

Lupaprosessit ja rahoitus
Projekti vaatii teknisten ratkaisujen lisäksi rahoituksen ja lupaprosessien huolellista suunnittelua. Imuruoppauslaitteita voidaan hankkia joko käyttämällä koneurakoitsijoita tai tekemällä oma hankinta, ja laitteita on saatavilla jopa lyhyellä varoitusajalla.

Ennen mitään laajempaa imuruoppausta on tärkeää, että kaikki luvat ovat kunnossa. Prosessi vaatii panostusta ja voi viedä aikaa. On varmistettava, että työn alkaessa reitti on selvä, jotta alajuoksun kalastuskunnat, vesilaitokset tai yksityishenkilöt eivät voi esittää yllättäviä valituksia. Myös läjitysalueiden lupakysymykset on selvitettävä etukäteen. Evijärvi, poikkeuksellisena järvenä, voi saada lupakäsittelyissä ja rahoituksessa helpotuksia.