fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Lauri_1510
Matti_1696
Matti_1729
Antti_1780
Antti_1811
Matti_1841 >>
Jaakko_1878 >>
Maria_1885
Selma_1905
Matti_1907
MattiLapset
Albert_1910
AlbertLapset
Onerva_1920
OnervaLapset
Rauni_1922
Vilho_1927
VilhoLapset
Lassila_DNA >>
SiteMap

Päivityksiä

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Maria Matintytär e Hästbacka Kupilasta 28.01.1885

Jaakon vaimo Maria oli kova työihminen ja piti kuria koko Uudellapaikalla rengeistä isäntään.
Marian taustat olivat alunperin innoitus ja kipinä koko sukututkimukseen ryhtymiseen. On aikansa tuhkimotarina nuoresta orvosta talon emmännäksi.

Maria Matintytär Lassila s. Hästbacka (myöhemmin Kupila) 28.01.1885-17.9.1943

Kuvassa vasemmalla on Maria ja oikealla Hanna 20/12 1882. Kuvan takana lukee Hanna Hestbacka. Kuva on otettu vuosisadan vaihteessa Kokkolassa.

The wife of Jaakko, Maria os Hästbacka (Kupila) on the left was hard worker and tight house keeper.
(Maria)
Marian isä oli Matti Juhonpoika Hästbacka (Norrkniivilä) s. 10.09.1858, joka meni myöhemmin Amerikkaan. Julistettu kuoleeksi 25.09.1972 ja kuolinpäiväksi määrätty 01.01.1971.

Sukunimestä

Kun oli erilaisia tietoja Hästbackan sukulaissuhteista ja niitä vanhapolvi yritti hiukan salatakin, niin oheinen virkatodistus vuodelta 1996 selvittää asiaa virallisesti. Siinä on muitakin sukunimiä, joiden olen kuulut jo nuorena olevan sukulaisia tietämättä miten, kuten Kautiainen, Kivikangas, Sauna-aho, Paalanen ja Kupila.

Marian äiti oli virkatodistuksen mukaan Anna Hästbacka s Kautiainen s. 23.01.1856-01.01.1891, merkitty kuolleitten ja haudattujen kirjaan sukunimeksi Kupila, mutta oli myös vuonna 1890 rippikirjassa Norrkniivilä. Äiti Anna muutti Kokkolaan naimattomana 1875 ja takaisin 1878 ja on vihitty 30.12.1881. Oli ollut aikaisemmin piikana Lassilassa rippikirjan 1869-1878 erillisen palvelusväen sivujen mukaan. Äiti kuoli Marian ollessa 6-vuotias.

Sukunimestä sen verran, että tärkeämpää oli, kenen etunimisen isän tytär tai poika olit (patronyymi, kuten tässä Maria Matintytär), sitten asuintalon nimi ja varsinkin Länsi-Suomessa viimeisenä tuli vasta sukunimi, jos sellaista oli edes kaikilla käytössä. Sukunimi tuli vasta pakolliseksi 1920.

Mariasta

Maria asui nähtävästi sitten nuoresta lähtien orpona sukulaisissa Kupilan talossa, ja varmaan omaksuttiin Kupilan talon rippikirjan mukaan sukunimi ajan tapaan. Nämä tuoreet ennen vuosisadan vaihdetta olevat kirkonkirjat ovat muuten jo luettavissa suomeksi ja selvällä lähes nykykäsialalla.

Kun tenttasin Selmaa, että mistä sun äitisi on kotoisin, niin kuulin että vain Kupilasta. Ja kun se alkoi kiertelemään ja kaartelemaan jatkokysymyksiini, kiinnostuksen heräsi ja tässä sitä nyt ollaan.

Valokuvasta sen verran, että taiteilija ja naisyrittäjä Aino Sandelin perusti Kokkolan ensimmäisen pysyvän valokuvaamon Isokatu 7 vuonna 1898, jossa hän toimi ateljeekuvaajana 17 vuotta. Naisena hän varmaan joutui ottamaan liikekumppaniksi jonku "Schuliz" nimisen, jollaisia ei juuri ole nettihaun mukaan. Schulz sukua on taasen nykyäänkin jopa Kokkolassakin. Kuva on otettu kuitenkin ennen vuotta 1904.

Marian kuolema oli sitten tyypillinen tiukan talouden pitoon olevalta ihmiseltä tuohon aikaan; Hän piti jostain karhesta kankaasta tehtyä paitaa päällään 1943. Se hiersi verille sitten kainalossa ja Maria sai siihen sitten jonku pöpön. Hyväkuntoinen nainen kuoli nopeasti nähtävästi verenmyrkytykseen.

Tiukka talouden pitäjä

Kun aviomies Jaakko meni onnettomaan takaukseen 1930-luvulla naapurille, takausvastuuta maksettiin sitten vuosia. Evijärven kankaat (Taaspakka, Dahlsback, Sillanpään risteyksestä Inaan päin molemmin puolin tietä) hakattiin sitten 30-luvulla takausvastuihin, alue oli n. 150ha, kauempana osa nevaa. Jaakon peräkammarissa neuvotteleman puunostaja ähtävä/teerijärviläisen "kokkuvikin" (Vikor Kjälman) hintaan Maria puuttui heti jälkikäteen ja neuvotteli hinnan vielä kaksinkertaiseksi, vaikka kauppakirja oli jo kirjoitettu. Se oli kova temppu naiselta tuohonaikaan ja kuulin asiasta useammalta taholta.

Vaikka Maria oli voimakastahtoinen, eivät hänen lapset koskaan moittineet vaikka kuinka "ristikuulustelin" niitä. Kertoivat samoin, kuin tuolloiset piiat ja rengit minulle, että hän piti vain "rotia" ja talon yllä.

Marian äidin sukulaisista

Marian äidin Annan isä oli oli Jaakko Abrahamminpoika Kautiainen 15.01.1809-24.02.1867 ja äiti Maria Daavidintytär Puotinen e Paalanen 06.08.1817-18.01.1873. Jaakko oli toisissa naimisissa ja ensinmäisestä avioliitosta vanhin poika muuten karkoitettiin Siperiaan jonne sitten jäikin.

Marjan äidin setien jä tätien sukunimissä näkyy: Nääs, Saukko-aho, Kautiainen, Kivikangas ja Kupila.

Marian sisko Hanna Matintytär Lappinen os. Hästbacka/Kultalahti 20.12.1882

Aluksi merkitty piiaksi, sitten 20 vuotiaana itsellinen. Marian sisko Hanna on merkitty syntyneeksi Kultalahdessa, Maria itse Norr-Kniivilässä ja veli Antti kuoli muutaman viikon ikäisenä 1887 Kupilassa. Tästä Hannasta kuulin vain juttuja hämärästi aivan muutaman kerran, ja rupesin saalistamaan, minne kuvan vanhempi sisko on mennyt loppujen lopuksi. Tietoa oheisesta rippikirjasta vuodelta 1890. Sitten 1900-luvun alussa rippikirjasta päivitetyt tiedot:

Puoliso Matti Juhonpoika Lappinen 3.4.1881, Purmojärvi, Kortesjärvi, Evijärvelle 8.12.1891, kirjattu Amerikkaan 13.6.1907, muuttopivä on varmaan aikaisempi, kuoli 1940.
Tytär Ksenia Maria Matintytär 16.6.1904 kastettu nähtävästi Ameriikassa (papin nimi epäselvä).
Tytär Sannii Johanna Matintytär 9.10.1905 Amerikka (kastoi Johan Urpilainen)
Poika Kalle Matinpoika 8.1.1907 Evijärvi

Avioliittoon Jaakon kanssa

On näköjään napattu Hannan kanssa olevasta kuvasta, joka on ylempänä.
(marianuori)
Maria ja Jaakko vihittiin 10.06.1904 avioliittoon.

Maria oli piikomassa naapurista Kupilasta vanhassa Lassilassa, eli missä kantatalo oli ennen Uudellepaikalle siirtymässä 1900-luvun vaihteessa. Kuulin juuri vahvistamattomasta tiedosta, että Selma oli 4-vuotias. Eli muutto tapahtui senmukaan 1909. Jaakolle oli sitten tullut määräys lähteä tsaarin armeijaan Vaasaan, tuumasi sitten takkakivellä Lassilassa istuessaan, että jos tulen hengissä takaisin, niin tuosta Mariasta otan vaimon. Ja otti. Maria oli kova työihminen ja tais olla tiukkakin, näin kuulin jälkeenpäin entisiltä piioilta ja rengeiltä.

Mariasta on enemmän juttua Jaakon sivulla ja erillisessä sukututkimuksessani. Marian äidin Annan veli oli Elias ja myöhemmin sukunimi Kupila, eli Kupilan Einon isä.

Ei Eino koskaan kertonut, että ollaan sukulaisia. Monesti koulusta tullessani oli Eino yksin odottamassa kotonani "vintillä", että soittaisin taas "La Paloman" hänelle. Maksoi näitä puumaksuja ja palkkoja Schaumannin ostopäälikkönä siellä lompakostaan, kun Selman kauppa oli tapaamispaikka muutenkin.

Hästbackan esi-polvista

Miksi kaivan näitä vanhoja asioita? Selitän niitä hiukan Hävettävät ja poliittiset asiat osiossa. Mielestäni Marian elämäkerta on vaikkapa amerikkalainen story orpotytöstä talollisen vaimoksi tuohon jonkinnäköiseen säätyhteiskuntaan.

Etsiskelin Evijärven Sukututkijan tapaamisissa näitä Hästbackan kytkentöjä, kun sukututkija Mauno Puotinen vuonna 1999 teki sitten ystävällisesti oheisen kattavan selvityksen yhdestä Ähtävältä Evijärvelle muuttaneesta sukuhaarasta Kaarlo Erkinpoika Hästbackasta, s. 21.01.1767. Hästbackan kylä ja suku Teerijärvellä on vireä ja on varmasti tullut Evijärvelle muitakin Hästbacka-sukunimisiä, joten kaikki Evijärvellä olevat eivät ole välttämättä samaa sukuhaaraa. Toisekseen yllättävän monet ovat muuttaneet sukunimensä joksikin muuksi eräiden muutamien hästbackalaisten tekojen takia 1900-luvun vaihteessa.

Marian isän Anton veljenpojasta oli joskus juttua Järviseudun joulussa Antonsaaresta. Hän oli muuttanut asumaan vaimonsa kanssa Paalasenjärven ainoaan saareen, ruohikoitunut järvi löytyy Sauna-Ahossa Kivijärvenkylässä. Noin 300mx50m kokoista saarta kutsutaankin nykyään Antonsaareksi. Setä Anton kävi joskus vanhempana tervehtimiskäynnillä Uudellapaikalla tapaamassa veljentytärtä Maria Lassilaa perheineen. Lapsille jäi tästä salaperäiseksi jääneestä pienestä miehestä muistikuva, että sitä piti viedä polkupyörällä kirkonkylään saakka, jotta Antonin ei olisi tarvinnut kävellä koko matkaa Kivijärvenkylään.

Kun Antonilta kysyttiin saaren kuulumisia eli tapahtumia, hän kertoi, että jouluna oli siirretty käävän paikkaa. Kääpää käytettiin neulatyynynä.

Yhteenveto

Muilla sivuilla kertoilen kaukaisista kuitenkin epämääräisistä viikinki ja saksalaisista esi-isistä. Faktaa on kuitenkin se, että Maria oli aikansa taistelija paremman eteen, jollaisia näyttää olevan jälkipolvissa nykyäänkin. Hyvä, että tuli hiukan särmääkin sukuun.
11.6.2015

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2016 / All rights reserved