Maria Matintytär 24.10.1874-8.3.1932
Matti Åqvist/Åby/Kammerbacka 26.3.1844 (Järvinen)
Vihtorin 29.4.1874-31.7.1936 lapset
Viljatynnöri vuodelta 1794

Maria Matintytär 24.10.1874-8.3.1932

Maria tai kuten kutsuttiin aikanaan Maijaksi, meni avioon Viktor Matinpoika Åqvist (Järvinen) s. 29.4.1874, 19/18v Åbyssä Siv 241, 7.4.1893. Viktorin isä oli Matti Erikinp. Åqvist s. 26.3.1844, vmo Lisa Matint. Haka, s. 10.8.1845.

Matin vaimo Liisa syntyi Matti Matinpoika (Norr-)Hernesaholle s. 28.12.1803 ja Lisa Antintytär Karvonen, s. 18.7.1802 (44v.), sekä kastettiin 15.10.1945. Liisalla oli sisko Maria Matintytär Haka/Karvonen 21.11.1837.

Veikko Järvisten suvusta tehty sukutaulu. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Vihtorin isä Matti Åqvist oli muuten yksi Säästöpankin perustajista ja innokas kansakoulun perustamisessa. Järvisessä taisikin olla hetken pitäjän ensimmäinen kansakoulu. Asuinpaikan valinnasta 1800-luvulla yli kilometrin päähän vanhoista kyläkeskuksista on oma perinnekertomuksensa.

Jos mennään vielä taaksepäin, niin Matin isä oli seksmanni Erik Juhaninpoika Åby (Norrena) s. 1.3.1807, joka tuli siis vävyksi Maria Matintytär Åbylle, s. 4.9.1811. Tämän Äbyn Marian äiti oli Liisa Matintytär s. 1760 Jutila Purmojärvi.

Erikin Juhaninpoika Åby (Norrena) 1.3.1807 isä on Juhani Juhaninpoika Norrena 18.6.1755 ja vaimo Lisa Tuomaantytär s. 1.1.1764. Taaksepäin mentäessä 1500-1600 luvulle on esi-isissä edustettuna tuonajan tunnetut suvut aivan muutamia mainitakseni: Kniivilä, Kankkonen, Karvonen, Kultalahti, Söyring, Tarvonen, Kärnä, Strang, Pellinen, Kiilunen ja monia muita Järviseudun sukuja.

Matti Åqvist/Åby/Kammerbacka 26.3.1844 (Järvinen)

Matin pojan Vihtorin hautajaiset. Arkun takana Järvisen siskokset, vasemmalta Elli (Koskimäki) s. 1896, Matti s. 1893, Paavo s. 1912, Veikko s. 1914 ja Saima (Anttikoski) s. 1909. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Tästä seppä ja moniosaaja Järvisen Matista on kuulunut monenlaisia juttuja vuosikymmenten saatossa. Hän oli Evijärven kansakoulun, teiden ja monen muun hyvän asian alkuunpanija. Vaikka hän ei ole vielä lähisukulainen, vasta seuraavat sukupolvet, niin referoin muutaman rivin Tarja Koskimäen kirjoituksesta Jokikylän kyläkirjasta^*:

Matilla oli nuorimpana 10-vuotiaana lapsena kotona kova kuri ja karkasi sitten kaverinsa kanssa pariksi viikoksi. Löydettiin lopulta Vähänkyrön seudulta, kun oli kuulutettu asiasta kirkoissa, tuonaikaista tiedonvälitystä. Sitten sepän ammattitaitoa haki eri osaajilta ja oppi samalla ruotsinkielen. Matti oli se, joka rakensi Järvenkankaan maille kaskitorpan. Oli töissä sitten hetken etelässä rakentamassa rautateitä. Puuhasi kovasti kansakoulua Jokikylään, joka sitten rakennettiin kuitenkin Kirkonkylään, jonka töiden valvojana hän kuitenkin oli, kuten monen muunkin projektin.

Oli mukana lukemattomissa muissa hyödyllisissä hankkeissa, hyvänä kirjoitus- ja laskutaitoisena sekä tilintarkastajana kunnan alueella. Asiasta on tarkemmin kerrotussa lähteessä.

Heillä oli vain yksi lapsi, Vihtori s. 29.4.1874. Vihtori ja Maria Matintytär Åqvist olivat Selma Lassilan s. 21.7.1905 kummeja.

^{*Joki, kylä - ajanvirta, Jokikylän kotiseutupiiri, Alaprint Oy Alajärvi 1996.}

Vihtorin 29.4.1874-31.7.1936 lapset

Vihtorilla oli useita lapsia ja suku on levinnyt laajalle. Oheisissa kuvissa on nimetty muutamia hänen lapsia tai lastenlapsia, mutta mennäänkin sitten jo 1900-luvulle. Niistä ei saa enää kertoa tietosuojalain puitteissa, muutakuin kuolleista.

Järvisen Saima (myöh. Anttikoski) ratissa. Kyydissä vasemmalta Maija (Maria) Vihtorin vaimo os. Lassila, Järvisen Vihtori, Elli (Koskimäki), hänen tytär Martta, Saima (Anttikoski), Paavo ja Veikko. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Ford on ostettu 3.6.1925 uutena Vaasasta. Saima sai Vaasan läänistä ensimmäisenä naisena ajokortin 16.6.1927, kun veljet olivat lähteneet Amerikkaan ja isä Vihtori pyysi häntä ajamaan kortin. Moottori toimi sitten joskus myöhemmin vielä puimakoneen voimanlähteenä.

Viljatynnöri vuodelta 1794

Järvisessä on ollut käytössä yli metrin halkaisijaltaan oleva tynnöri leipäviljan säilytykseen aivan 1950-luvulle saakka. Tynnörin pohjassa on puumerkki, jonka merkitsijä on toistaiseksi tuntematon.

Järvisen viljatynnörin pohjassa oleva puumerkki vuodelta 1794.

Lisäksi herättää ihmetystä numerosarja 118, tarkoittaako se tekijän sarjanumeroa tynnörille tai sen vetoisuutta. Isäntänä on ylempänä olevan tilaselvityksen mukaan Matti Matinpoika 1793 lähtien. Onko puumerkki hänen tai sitten tynnörin tekijän, on auki. Jos sinulla on jotain lisätietoa merkinnästä, auttaisi se kovasti tämän puzzlen ratkaisussa.