Aikaisempaa spekulaatiota

Esi-isä onkin tullut jo ennen 1500-lukua ja kauppamme oli tuolloin suurinta Puolan Danzigin (nyk. Gdansk) kanssa Suomen historian mukaan, joka on juuri kasubialueella. Mielenkiintoista selväkielistä luettavaa gradussa Kauppa, verkosto ja kaapparisota selostetaan, kuinka lähes nykyaikaisesti käytiin kauppaa tuolloin 1500-luvun vaihteessa. Veimme voita, kalaa ja turkiksia, toimme suolaa, viljaa, viiniä ja ylellisyystavaroita. Elettiin Hansakaupan aikoja ja Danzig oli itseasiassa saksalainen vapaakaupunki, Ruotsin tervakaupat tuli sitten myöhemmin kuvioihin. Ruotsi oli heikko vielä 1300-luvulla.

Esi-isän saapuminen Turkuun tai Viipuriin olisi helposti ymmärrettävissä nykymittapuun mukaan, mutta kyllä ne laivat seilasi aivan ehkä Kemiin saakka ja Korsholma (nyk. Vaasa) oli tärkeä kauppapaikka, vaikka kirjallisia mainintoja on niukasti. Puolalaiset ja hollantilaiset laivurit hoitivat liikenteen 1400-luvun alussa, mutta myöhemmin sitten jo turkulaiset laivat. Onko esi-isä joku karannut laivapoika tai puolalaisten tavaranostaja. Ruotsinvalta voimistui vasta myöhemmin ja keskittivät sitten hallintokeskuksen Korsholmaan. Tervakauppa on myös myöhempää juttua. Onko esi-isä riisutun kaappari- tai varmemmin tavallisen puolalaisen taikka saksalaisen kauppalaivan merimies pidätettynä Korsholmassa, on vaikea sanoa. Mustasaaresta on nyt kaksi lähisukulaista ja ehkä yhteinen esi-isä 1400-luvulta, josta on joku siirtynyt takamaille.

Tämä pitempään asiaa ei voi nykytiedoin selvttää ja suljen osaltani asian, kunnes tulee uusia Y-DNA tuloksia.

Saksankielessä “Kammer” sanalla on paljon laajempi myös abstraktinen merkitys, kuin vaikkapa ruotsinkielessä ”kammare”. Pappi on hyvinkin voinut kirjoittaa ”Kammerbacka” tilalle sitten ruotsalaisittain ”Cammarbacka”. Mielestäni ”kamarinmäki” ei kerro juuri mitään suomeksi tai ruotsiksi.

Wikipediasta: ”Kammer (Wohnraum), ein kleiner, früher einen abgetrennten privaten Wohnraum.”

”Kammer”= Aikaisemmin pieni erillinen oma elintila. Kun hiukan suuremmat Lassilanmäki ja korkeamalla Jokikylän alueella oli asutusta 1500-luvulla, uudistilalle pienemmälle Ranninmäelle sopisi hyvin uudisnimi Kammerbacka, varsinkin jos asukas tuntee saksankieltä. Rannihan tulee taas varmaan ruotsinkielen sanasta ”granne” eli naapuri. Ei kait suomea puhuttu vielä laajasti Turun yläpuolella 1300-luvulla, vaan jotain vielä germaanista murretta ainakin vielä reliittinä.

Voi jopa olla, että jotkin Y-DNA kartassa näkyvät esi-isät ovat vendejä tai muita vuosituhat sitten Pohjois-Saksasta Suomeen kristinuskoa paenneita ”pakanoita” Etelä-Pohjanmaalle. Niidenkin tulosta on jotain todisteita ja dokumentteja.

Obotriinit

Toinen selitys juurista parisataa vuotta aikaisemmasta tapahtumista:

Obotriiteistä, jotka olivat viimeinen pakanakansa Saksan pohjoisrannalla 800-1200 ja osa sotien jälkeen pakeni Ruotsiin

Vendit

Aktiivisen ja tunnetun tutkijan Jaakko Häkkisen tuore 22.12.2013 selvitys Suomen R1a1 ryhmistä, jossa käsitellään myös Matti Matinpojan Y-DNA:ta. Vaikka juttu on Lontoon murteella, sisältää se myös hyviä kuvia. Hän käyttää tälle klusterille nimeä "Exile" l. maanpakolaiset tai vendipakolaiset, jotka tuli n. 1000 vuotta sitten Suomeen. Vendeistä juttua suomeksi.

Nykymuodon Vimpeli tai ruotsiksi Vindala alkuperästä on eri teorioita, joka on saanut eri variaatioita 1500-luvulta lähtien. On keskusteltu^* siitäkin, että se olisi alunperin viitannut vendien kutsuma- tai kansanomaiseen nimeen. Myös Evijärvellä Lammassaaren ja Hautasaaren välissä oleva Vinsalmi, Venderbacka voivat viitata vendeihin, vaikka asia on kistanalainen. Myös nykysaksan Wind, Wend ja muinaisruotsin vind taikka nykyruotsin vend ovat mahdollisia lähteitä.
^{* V. Nissilä, "Asutushistoriallinen nimistötutkimus. Oaikallishistoria tänään." s. 120, Toim. A. Penttilä, Porvoo, 1968.}

Muita teorioita

Sitten on vielä teorioita Vähänkyrön Levänluhdan vainajien alkuperästä n. 1500 vuotta sitten.

Jotta homma ei olisi näin yksinkertainen, niin englantia lukeville ohessa juttua taustoiksi: Baltikin suomalaisilla oli kuitenkin kontekteja näihin obotriiteihin nähtävästi eestiläisten mukaan, siltä tämä Wikipedia juttu haiskahtaa. Vähän toisenlaista selvitystä suomalaisten juurista, kuin me suomeksi luetaan ja oliko nyt tässä artikkelissa juuri obotriiteistä, mutta surffaamalla sitten varmasti löytyy: Baltic Finns.

Voi olla, että Y-DNA testien yleistyessä löytyy toisiakin samanlaisia perimiä Suomesta ja suvun asutus on ollut täällä muutamia tuhansia vuotta. Koko geenitesti muuttaa muutenkin historiankirjoitusta pitemmälle aika-akselille, jossa suomalaisten kantaisiä on ollut aikaisempaa luultua kauemmin jo täällä.

Jo roskiin joutavia aikaisempia teorioita Lassilan Matin 1696 juurista:

Antaa pienen tuulahduksen, miten on kovasti yritetty miettiä Matin juuria.

Vimpelistä jostain isosta Strangin talosta tai tuotu tuliaisena Korsholman linnakkeesta.

Matti Matinpoika Strangin juuret naapurista Åby tai Kammarbacka tai jopa tilan entinen omistaja. Lainhuudossa vahvistetaan muunmuassa syytinki seppä Antti Laurinpojalle Näfri-mäelle (=Näyreen), jossa hänellä on peltoja.

Alawossa Ilmajoella on kastettu Matti 24.2.1696 Röyskölässä olevalle Knihtille Mattille. Paikka on Ilmajoen kirkon lähellä.

Lillkoivistossa Kurikassa on myös synt. 16.2. ja kastettu 17.2.1696.

Matti olisi Mormonien arkistojen mukaan syntynyt 9.12.1696, kastettu 17.12.1696.

Kökaresta löytyy syntymäaikojen perusteella Matti ja Valpuri.

Jos vahvistuu useampia Y-DNA lähisukulaisia Suomessa, niin tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen: *Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Uusikaarlepyyssä oli 99 sotavankia Suuresta Pohjan sodasta. Niistä 39 oli Saksan Saksin maakunnasta, pääkaupunki on nykyään Dresden. Pietarsaarelainen sotavanki oli kirjoittanut 1711 Puolan kuninkaalle Stanislawille ja pyytänyt häntä auttamaan sekä hakemaan heitä pois. Kesällä 1713 tuli ehkä puolalainen laiva hakemaan Uusikaarlepyystä vankeja ennen venäläisten saapumista sinne.

**Vangeilla oli vaimoja ja lapsiakin mukana Pietarsaaressa tai tulivat myöhemmin. Useat nimet vaikuttavat saksalaisilta: ***Tobias Uhrlandt (myöhemmin Uhrlander) s. 1676 Otrits, Sachsen, naimisiin Hans Danielsson Holmin tyttären Annan kanssa ja jäi Pietarsaareen, tuli porvariksi 1724 ja sukua on nykyäänkin edelleen Suomessa. Lisäksi Kåck, Ganiel Jauke/Kauke, kolme lasta Pietarsaaren kastekirjassa, Hans Bischop naimisiin Lisa Christerdotterin kanssa, neljä lasta kastekirjassa. Hans Stridsberh naimisiin 1709 lesken Anna Eriksdotterin kanssa, Hans George Ziedler, kaksi lasta kastekirjassa, Jeremias Ossvald naimisiin 1707 Karin Andersdotterin kanssa, kolme lasta kastekirjassa, Johan Vilmhelm Sober naimisiin 1705 Agneta Andersdotterin kanssa Tukholmasta, kaksi lasta kastekirjassa, Ludvig Möller naimisiin 1708 Karin Andersdotterin kanssa Masaholmista Pedersödestä. Muita vankeja oli Sathias Svärdfeijder ja hänen poika Hans Jürgen ja vanki Matts Cauki oli vuonna 1708 Pietarsaaressa. -Oheinen otos osoittaa, että tuolloin sotavanki oli jotain muuta kuin nykyään ja jopa ainakin hyväksytty yhteisön sekä myöhemmin joitakin tuli arvostettu jäsen. Varsinkin upseerit olivat ammattisotilaita ja taistelivat sen puolesta, kuka hallitsija maksoi parhaiten. Kun vain syntyneitä lapsia kirjattiin, lapsia 1696 syntyneitä oli sotavangeilla varmaankin mukana ja samaa Y-DNA sukulaisia näyttää olevan kovasti Saksin maakunnassa.

<sup>*K. E. F. Ignatius, Polska och Sachsiska krigsfångar i Österbotten åren 1711-1713, vol. 21.1. (1909) Historiska Samfundet.

**Ines Kass, Påhlniske och Sachsiske krigsfångar i Jakobstad 1704-1713, Släkt och Bygd, Nr 26, 61-67 (1982) Jakobstadsnejdens släkt- och bygdeforskare r.f..

***Leo Nyholm, Befolkningen i Jakobstad 1653-1714, 36 (1996), Saarijärvi.ISBN: 9519515399.</sup>

Ruotsilla oli useita sotia 1600-luvulla Euroopassa, kuten osallistuminen Kolmikymmenvuotinen sotaan 1618-1648, jossa oli vastassa myös ammattisotilaita ympäri Keski-Eurooppaa ja tuotti Ruotsille Saksan mantereelta Pommerin ja Bremenin. Osana käytyä Pohjan sotaa 1655-1661 Itämeren alueella ja Puolassa oli *Karjalassa Ruptuurisota 1656-1658, jota varten tehtiin puolustusjärjestelyjä aivan koko Pohjanmaan alueellakin. Keskieurooppalaisia sotavankeja on liikkunut aikaisemminkin ainakin Järviseudun ympäristössä.

^{*Veijo Saloheimo, Viipurin-Karjalan poismuutto vuosina 1540-1700, Sukujen Vuoksi, 9-12 (2013) Imatran seudun sukututkijat r.y..}

*Lapualaiset maksoivat Martti Vilpunpojan välityksellä kahdelle skottilipuston ratsumiehelle 5:n kuukauden verona 25 tynnyrillistä viljaa.
**Esim. v. 1592 oli Pohjanmaalla sijoitettuna saksalaisia ja skottilaisia ratsumiehiä. Lapualla oli saksalainen Paschatus Trometer miehineen 1610-luvulla jossa oli myös irlantilaisia ja englantilaisia. - Tämä voisi selittää sen, miksi Matin vanhin poika Erkki meni Lapualle, ehkä takaisin sukulaisten luokse asumaan jotain tilaa?

<sup>*Lehtinen ja Luho, ”Lapuan Historia I - esihistoriallisesta ajasta Suomen sotaan” (1963) Lapuan kunta ja seurakunta, Lapua. ISBN: kr12199028.

**Juho Koskimies, ”Lapuan Pitäjään historia” (1908) Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. ISBN: cls0037931.</sup>