Evijärvellä on useita kyliä, joista on jo julkaistu kyläkirjoja. Siksi ohessa vain yleisesti Evijärvestä. Poikkeavasta kirkonkylän Viskarinmäestä on juttua toisilla sivuilla. Se paikka kun on hiukan pikattisesti toisenlaista Etelä-Pohjanmaata.

Tunnetaahan Evijärvi jo lukion oppikirjoissa savolaiskiilan ja murteen pohjoisimpana pitäjänä, joka tuli kaskenpolttajien mukana viimeisimpänä 1600-luvulla. Länteenpäin on vain parin peninkulman päässä Etelä-Pohjanmaan murteet, pohjoisessa samoin suomenruotsi ja idässä soinnillisen s ja h-vivahkainen Vetelin ja Keski-Pohjanmaan murre. Nykytiede DNA tutkimuksineen tuo uusia tietoja jo 1800-luvulta taaksepäin asukkaista.

Alkuperäisestä asujaimistosta

Nykytutkimuksissa on selvinnyt, että Evijärven järven ympäristö on ollut kovasti asutettu vuosituhansia kivikaudesta lähtien. Varsinkin järven itäpuolisilla rannoilta ja Timosesta on löytynyt kivikautisia esineistöjä. Yli puolet Museoviraston mukaan Järviseudun arkeologisista löydöistä sijoittautuu toistaiseksi Evijärvelle, oli aikoinaan ja nykyäänkin kalaisa järvi. Tässä keskitytään alle 2000 vuotta vanhoihin juttuihin.

Juuri tuoreessa tutkimuksessa 2019 selvisi, että myös kielitiede ja paikannimistö kertovat, että Suomen alueella puhuttiin saamelaisia kieliä ennen varhaissuomen saapumista.

Evijärvi nimestä

Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasan Korsholmassa. Kartoittajat ja muut ruotsia puhuvat viranomaiset käyttivät muutamilta ruotsinkielisiltä talollisista kuulemiaan paikannimiä, ne kun olivat vain helpommin kirjoituskelpoisia. Suomenruotsalaisia taloja oli tullut Evijärvellekin 1400-luvun jälkeen. Siitä osittain johtunee monet nykyään olevat suomalaistuneet paikannimet, joita ensiksi pitää miettiä, mistä ruotsinkielen sanasta ovat oikeen tulleet ja lähtöisin ja monesti vielä vanhasta ruotsinkielen sanasta, jota ei enää käytetä.

Nykytutkimuksen puitteissa on selvinnyt, että protosuomalaiset ja lappalaiset maaseudulla puhuivat jotain saamensukuista tai osittain jopa germaanista kieltä aivan Etelä-Suomea myöten vielä keskiajalla. Suomenkieli ei ollut saavuttanut suuremmin näitä lappalaisia l. protosuomalaisia vielä tuolloin. Karttaan tulikin sitten oikea nimi 1770-luvulla, olihan kartoittaja Nils Röring asunut Lappajärvellä vuosia. Nykysaamesta en lähdettä. Nimen lähde voi olla yksinkertaisempi. Kuvattiinko matalaa ja kalaisaa järveä alunperin "Eväjärvi" nimityksellä, jossa kaloista näkyi jopa evät veden pinnalla, tiedä häntä.

Kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan ajatuksia alueen asutushistoriasta

Löysin syksyllä 2016 tätini Selma Lassilan jäämistöä perkatessani kirjasen "Järviseudun Nuorisoväen ALBUMI III, Lapua, 1950." Tähän oli kirjoittanut Tuomaala melko nuorena artikkelin otsikolla Ähtävänjoki ja Järviseudun asuttaminen.

Kaikki kunnia Väinölle ja kovasti keräsi vanhaa perinnettä, kiitos siitä. Se oli yllättävää, että hän oli tässä artikkelissa esittänyt samanlaisia ajatuksia lappalaisista kun minä olin esittänyt nyt myöhemmin keksien pyörän uudelleen.

En ole lukenut kaikkia Tuomaalan julkaisuja, mutta tämä lappalaisjuttu ja agenda ei ole ollut käsittääkseni hänellä myöhemmin esillä. Törmäsi varmaan siihen samaan kuten allekirjoittanut, että jotkin nykysuvut ja talot olikin oikeastaan niitä "lappalaisia". Artikkeli on melko oikea edelleen nykytietämäyksen mukaan. Lappalaiset eivät olleet tuolloin oikeen median ja yhteisön atraktiivinen juttu, kuten nykyään sanotaan. Itsekin ujutan lappalaisagendaa varovaisesti juttuihini ja vain paloittain.

Lisää sivuja

Vasemmalla näkyvästä linkkilistasta on sitten Evijärveä käsitelty kronologisesti ja eri asiayhteyksin.