fig
Home
Jatkoa >>
Evijärveltä >>
Viskarista >>
ViskarinAsujatEnnen
ViskaristaJuttuja
ViskaristaValokuvia_1900
ViskaristaValokuvia_1920
ViskaristaValokuvia_1930
ViskaristaValokuvia_1940
ViskaristaValokuvia_1950
ViskaristaValokuvia_1960
ViskaristaValokuvasilppua
FiskarinenOy
FiskarinenHistoria
Now
Contact us

Suvut - Families

Borg suku

Lassila suku

Tompan aloitussivu

Salatut sivut

Päivityksiä

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Viskarista valokuvia 40-luvuilta

Vilho ja Reino Seppälän kuvauksista ja lasilevytekniikasta juttua sivulla ViskaristaValokuvia_1930 ja ohessa on muittenkin ottamia kuvia.

Selityksessä viitataan vuoden 1951 karttaan sijoitettujen ja numeroituihin [lohko, numero] taloihin.

Jaakko Kniivilä, liikemies 30-luvulta
Vanha Apteekkitalo[B33] ja vasemmalla Huoltomyymälä[B32]
Rannalla Kettusaaressa

Jaakko Kniivilä, liikemies 30-luvulta

Jotta ymmärrämme 1900-luvun Viskarimäen maanomistuksia, historiaa ja taloja, on käsiteltävä maanomistaja, puutavarakauppias, yrittäjä ja sahanomistaja Jaakko Kniivilän [A55] toimia. Hänen sukunsa esi-isen mantaali oli alunperin läheltä kirkkoa vanhan TVH:n talleilta aina Jokikylän kirsilöiden rajaan saakka ulottuen kuntoradan paikkeille. Jaakolla oli vielä suuria osia 30-luvulla koko mantaalista, vaikka sitä oli jaettu vuosisatojen aikana.

Jaakko kävi voimallisesti puukauppaa 20-luvulla, oli Evijärven ensimmäisiä kuorma-autoja joilla vietiin puuta Pietarsaareen tai sitten uittamalla. Asiasta on kerrottu tarkemmin Järviseudun Historiassa. Kuten monet toimivat firmat, tuolloin 30-luvun lama tappoi liiketoimet vähän samoin kuin myöhemmin 1990- luvun devalvaatiot. -Monet aikaansaavat yrittäjät kautta vuosisatojen eivät ehdi edes hautaan saakka ennen tilanteiden muutoksia.

Vävy Haanpää
Jaakko liikemiehenä järjesti kuitenkin lapsillensa maita heidän rakentamiinsa taloihin. Eli nykyisen TuuHet/OP paikalla oli vävy Toivo Haanpään/Huutoniemen liikerakennus [B32], jossa on ollut useita omistajia. Jaakon tytär Tyyne Haanpää os. Kniivilä oli Toivon vaimo. Monista heidän lapsistaan tuli menestyviä yrittäjiä.

Alempana kuvassa vasemmalla näkyvässä oli Haanpään asuin- ja liiketalo, jota kutsuttiin 70-luvulla huoltomyymäläksi. Toivo toimi Pietarsaaressa kieltolain aikoina poliisina ja kulki sieltä käsin moottoripyörällä rakentamassa ainakin huoltohallin [B43] rasvamonttuineen liiketalon pohjoispuolelle joskus 1936. Se oli 50-luvulla Kupilan talon ja liiketalon välissä. Liikerakennuksessa [B32] oli kahvila ja matkustajakoti sekä pirssi. Entisenä poliisina Toivo hoiti myös putkaa, joka löytyi myös tontilla.

Toivo oli ostanut paikan isältään Leander Huutoniemeltä, joka oli taas ostanut sen Aspholmilta joskus vuosisadan alkupuolella. Mitä siinä tuolloin oli, ei ole tietoa.

Toivo vaihtoi maita Oskari Sirosen kanssa joskus 50-luvun vaihteessa. Oskari asui tuolloin Ranninkankaalla Jokikylässä. Tämä Sirosen (Åbyyn) Oskari (Kamarpakasta) rakensi tien toiselle puolelle "Sirosen talon" [A53] puretun viljamakasiinin puutavarasta. Myöhemmin talon omisti Kalevi Laukkonen, Eero Laukkonen ja Osuuspankki.

Paavo Kujala tuli liiketaloon [B32] pitämään kauppaa ja bensa-asemaa Sirosen jälkeen. Wärn Kalle, Törmänen Allan, OTK:n huoltokorjaamo ja monet muut toimivat korjaamo- ja huoltohallissa [B43] 50-luvulta lähtien ja sitten SEO Autonen 80-luvulla. Nyt paikalla on Osuuspankin ja TuuHet hotellin liikerakennus.

Huutoniemen Hannan talo
Tällä otsikon nimellä me kutsuimme sitä. Toivo Haanpään veli oli Kalle Huutoniemi, joka rakensi talon Kauppatien varteen [A48] lähelle vanhaa nuorisoseuran taloa. Nämä olivat täysiä veljeksiä ja eri sukunimille on täysin looginen selitys asuinpaikoista, mutta ei kuullu tänne. Kallen vaimo Hanna os. Söderkultalahti jäi asumaan taloa [A48], kun Kalle lähti Amerikkaan. Lopuksi tämä Huutoniemen Hanna muutti Pietarsaareen. Oliko siinä jotain voimakasta polittista lataantumistakin, kun Hanna oli voimakkaasti radikaalivasemmistolainen ja Kalle oli aivan jotain muuta suuntaa. Kalle ja sukulaiset joutuivat pesemään tämän talon seinästä törkytekstejä ja muutakin tapahtui. En kirjoita enempää asiasta kun olen saanut tiedon vain yhdestä lähteestä ja jotain tiedonmurusia muualta kuultuna eikä oikeastaan kuullu tänne.

Siinä oli sitten myöhemmin Kerttu Lassilan kahvila 50-luvun alussa ja sitten 60-luvulla Veikko Kniivilän mopo- ja polkupyöräkauppa ja tarjolla kaikkea muuta, mutta ei juuri elintarvikkeita. Molemmat kertoivat minulle että oli kylmä talo talvella, oli vissiin tehty huonoila eristeillä. Sen muistan, että talvella oli UPO Kultaliekkikamiinan päällä lämpenemässä vakioasiakkaille aivan muutama I pilsneripullo. Kuului tuolloin aivan ajan henkeen herrasmiesmäisesti. -Veikko, Selma ja Pellinen olivat tuolloin Kauppiaita isolla kirjaimella.

Vävy Isohella
Jaakon tytär Maria meni naimisiin Isohellan Yrjön kanssa. Hänen isänsä omisti jossain vaiheessa Jokikylän Linnassa 30-luvulla maatilan, joka on Sillanpään tienristyksen lähellä. Nykykielellä risteys, josta erkanee Kaustiselle ja Särkikylään tiet, seuraava liittymä oikealle on Linnan taloryhmittymään. Isäni teki lankakauppaa jo 40-luvulla kutomoyrittäjä ja myöhemmin lakkitehtailija Yrjö Isohellan kanssa ja tunsin hänet jo lapsuudestani saakka. Oli ollut sota-aikana kuljetuskomppanian kapteeni ja tavoissaan toimi myöhemmin voimakkaasti samoin tavoin. Yrjö pyöritti sittemmin omistamiaan isoja firmoja Etelä-Pohjanmaalla ja varmaan työllisti satoja ihmisiä vielä 70-luvulla.

Tytär kampaaja Katri Kniivilä
Nähdessäni oheisen lasilevylle tallenetun kuvan sittemmin vanhasta apteekista [B33] kiinnittyi huomio, että oli isolla teksillä seinässä "KAMPAAJA". Martti Joensuu kertoi sitten seuraavaa:"Me pojat saimme rahaa ensimmäisen kerran joskus 1944 keväällä koulun jälkeen ja käskettiin menemään parturiin. Olimme päättäneet sakilla, että nyt ei leikata kesätukkia kaljuksi, kuten oli tapana. Olivat perhana vanhemmat soittaneet Katrille ja antaneet ohjeet. Kun ensimmäinen poika istui parturituolille, Katri vetäisi keskeltä päälakea kaljuksi ja silloin tekivät muut pikajuoksuennätyksen naapuriin tuolloin vanhalle lääkäritalolle [B34]." Kuulin sitten, että Katri muutti Ruotsiin ja on nyt menehtynyt syöpään.

Lissun Matti ja Liisa
Matti Peltoniemi [B35] oli Jokelan sähköosuuskunnan työnjohtaja, sähkömies ja toimija. Isäni Ewald ollessa sen puheenjohtaja he hoitivat melkeen koko puulaakia. Matin vaimo oli piskuinen ja piparinen Liisa os. Kniivilä, mutta ei ollut kuitenkaan Jaakon tytär. Kun Liisa huuti, oli Matti aina kuin sähköiskun saanut. Vaikka Matti oli rakentanut uuden ison talon, häntä kuulema kutsuttiin pikkutuvan Matiksi, minulle hän oli kuitenkin Lissun Matti.

Matti oli nuorena merimiehenä ruotsalaisella laivalla, jonka kotipaikka oli Tukholmasta pohjoiseen päin. Siitä on kuvakin Evijärven historiaa ryhmässä. Matti oli myös näpeä kiipeämään kaivoon ja poiskin sieltä, kun vesipumppuja asennettiin. -Olen niin vanha, että muistan Matin hyvin.

Peltoniemi Saima ja Einari (nyk Kangas-Kontion talo)
Peltoniemen [B36] Einarin vaimo Saima oli Jaakko Kniivilän tytär ja sitten heidän tytär Terttu sekä Simo Kangaskontio asuvat nykyään talossa. Tertun veli Pentti muuten katosi rintamalta sodassa.

Vävy Lassila
Lauri ja Sylvi Lassila [B40] asuivat Aholan Einosta [B39] eteläänpäin seuraavassa talossa. Sylvi oli Jaakko Kniivilän tytär ja heillä oli ainakin poika Martti. Lauri ja Martti olivat tosi ystävällisiä meille Viskarin nööseille.

Tauno Kniivilä
Urheilukentän vieressä asunut yrittäjä ja turkiskauppias Tauno Kniivilä oli nyyten myös Jaakko Kniivilän poika.

Vanha lääkärintalo
Viskarin risteyksessä oli vanha lääkärintalo [B34] nykyisen Sähköpalvelun paikalla. Siinä paikalla oli kauppias Leander Rudbäck 1890-, KPO -1911, Oskari Kniivilä (Antinniemen Oskari) ja kunnan omistukseen siirtyessä oli vanha lääkärintalo, C. Roos 1931-

Lääkärintalossa toimi sitten lopuksi Kelloseppä Sillanpää ja hammaslääkäri Savola. Samoin T:mi Ewald Borgin työntekijöitä oli majoitettuna siihen 70-luvulla, olihan siellä paljon huoneita. Tontti oli alunperin Kniivilän mailla joskus 1800-luvulla.

Vanha Apteekkitalo[B33] ja vasemmalla Huoltomyymälä[B32]

Otsikossa talojen nimet ovat 70-luvulta. Kuva kertoo hyvin lasilevynegatiivien ongelman, särkyivät helposti ja tässäkin puuttuu pala vasemmasta yläkulmasta. Kuvassa talot näyttävät olevan kylki kyljessä kiinni toisissaan, mikä on visuaalinen harha. Kuva on otettu teleobjektiivilla ja se tekee juuri tuollaisia temppuja. Talojen väli oli kuitenkin n. 10m. Kuvan teleobjektiivivääristymää voi verrata tällä sivulla olevaa kuvaa samoista rakennuksista yli 100m päästä.

Vanha Apteekkitalo[B33]
Kuvassa oikealla etualalla on Kniivilän ja Isohellan liiketalo, myöhemmin Vanha Apteekki. Seinätekstin mukaan 1940-luvulta siinä on Ilk (= ensimmäisen luokan) kahvila Rauhala ja kampaamo, jota piti Jaakon tytär Katri Kniivilä. Tuntien Yrjo Isohellan ymmärrän nyt hänen kahvilansa "ensimmäisen luokan" mainostekstin seinässä. Sitten myöhemmin talo oli Sigrid Ahosen Apteekkitalo.

Huoltomyymälä[B32]
Kuvassa vasemmalla näkyvän talon rakennutti Toivo Haanpää 1935-1936.

Kniivilän/Isohellan talo ja myöhemmin oli apteekkari Sigrid Ahosen apteekkitalo vielä 70-luvulla

Apteekkari Pulkkisen Apteekkitalo [B37] nykyisen KPO:n ja Eemeli Kivimäen talon[B38] välissä valmistui 1931 lopulla. Apteekkari Aune Venjoki oli ehkä vielä siinä sitten ja kiinteistö myytiin Osuuskaupalle. Siinä oli komeat pylväät ja jotain arkitehtoonista tavoittelua suuren mailman tyyliin, se jäi muistiin. Osuuskaupan vaatemyymälä oli siinä myöhemmin, talo siintää tässä linkin 60-luvun kuvassa kaukana mäellä.

Apteekkari Sigrid Maria Ahonen (o.s. Riippa) oli syntynyt 20.3.1897 Alavetelissä, pitivät Helsingin Kruunuhaassa apteekkia kunnes aviopuoliso Yrjö Ahonen kuoli 6.1.1952. Sigrid oli todella tehnyt mittavan uran aikaisemmin Viipurin ja monien muiden kymmenien paikkakuntien jälkeen, kunnes asettui Evijärvelle lopuksi apteekkariksi 23.10.1952.

Sigridin äidinkieli oli suomenruotsi ja sitten leskenä soitteli joskus isälleni Ewaldille 60-luvulla. Ymmärrettävää, eihän tuolloin paikallisesti ollut monia puhelimen omistavia ja suomenruotsia puhuvia. Mukavahan ihminen ja joskus tiukka oli Sigrid sekä muistan sen matalajalkaisen pahasisuisen Piiperi mäyräkoiran 1960-luvulta. Ei sellaisia ollut muita Evijärven Suomen pystykorvien ja ajokoirien mailmassa. Myös apteekin edessä olevat puskat oli parturoitu rungon päässä oleviksi ranskalaistyylisiksi palloiksi, aivan outoa näillä leveysasteilla.

Rannalla Kettusaaressa


Näyttäisi kovin tutulta tämä ranta Kettusaaresta, mutta takana näkyvä pieni huvila tai kalakämppä on hävitetty ainakin ennen vuotta 1958.

Kuvassa takana seisoo Seppälän Jussi, hänen vaimonsa Martta on vasemmanpuoleisin nainen. Yksi naisista on myös Tyyne Pietilä o.s. Seppälä (neljäs oikealta).

Näyttäsi, että kuva on huvilamme rannasta ja paikan nimi on maakeristereissä ollut aina Kalastajatorppa 50-luvulta lähtien. Takana näkyvä siirrettävä mökki on ollut myös Hautasaaressa ja omistajana on ollut joku Calamniuksen suvun metsänhoitaja ja luontoihminen.
5.10.2018

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2018 / All rights reserved