fig
Home
Jatkoa >>
Evijärveltä >>
Viskarista >>
ViskarinAsujatEnnen
ViskaristaJuttuja
ViskaristaValokuvia_1900
ViskaristaValokuvia_1920
ViskaristaValokuvia_1930
ViskaristaValokuvia_1940
ViskaristaValokuvia_1950
ViskaristaValokuvia_1960
ViskaristaValokuvasilppua
FiskarinenOy
FiskarinenHistoria
Now
Contact us

Suvut - Families

Borg suku

Lassila suku

Tompan aloitussivu

Salatut sivut

Päivityksiä

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Evijärven Viskarinmäeltä jotain juttua eri ajoilta.

Silppua ja lastuja.
Evijärven Kirkonkylän ja varsinkin keskustaajaman Viskarin ja Viskarinmäen historia ja kulttuuri on poikkeavaa monesta muista maaseutukylistä ja maaseudun paikoista Suomessa. Viskari on ollut sulatusuunin sydän lappalaisille, pirkkamiehille, etelä- ja keski-pohjanmaalaisille, suomenruotsalaisille ja viimeksi savolaisille. Paikka on hiukan pikattisesti toisenlaista Etelä-Pohjanmaata. Koko Evijärvestä yleisemmin on juttua muualla.

Tunnetaahan Evijärvi jo lukion oppikirjoissa savolaiskiilan ja murteen pohjoisimpana pitäjänä, joka tuli kaskenpolttajien mukana viimeisimpänä 1600-luvulla. Länteenpäin on vain parin peninkulman päässä Etelä-Pohjanmaan murteet, pohjoisessa samoin suomenruotsi ja idässä soinnillisen s ja h-vivahkainen Vetelin ja Keski-Pohjanmaan murre. Nykytiede DNA tutkimuksineen tuo uusia tietoja jo 1800-luvulta taaksepäin asukkaista.

Viskarista

Alueen kyläkirjan tekohanke on aina kaatunut siihen, että sieltä ei voi tehdä helposti perinteistä kyläkirjaa. Koko kirkonkylän alueella Viskarissa ei ole yhtään ja ulkopuolella on ollut vain kuusi varsinaista maanviljelystilaa isojaossa vuonna 1810, joten paikallisia jälkeläisiä ei ole edes suuremmin keräämässä mahdollista kyläkirjaa. Alueen rajauksesta kerrotaan isojakojutussa tarkemmin

Isojaon 1810 mukaan Kirkonkylän alue. Viskarinmäki ei ole virallinen termi. Aiheesta enemmän isojakosivuila.

Onhan jokaisen kunnan kirkonkylä ollut lähiajat kerääntymispaikka asukkaille muista kylistä, mutta tätä ei nyt tarkistella. Viskarinmäellä oli monta syytä kehittyä aikoinaan sulatusuuniksi, vaikka onkin nykyään maaseudun uinuva kylä. Viskarinmäellä ovat asuneet aikoinaan eri kulttuurien ja kielten edustajat ainakin yli vuosituhannen jatkuvasti antaen Eskon puumerkin tavalla tai toisella ja pienen kajon jälkipolville näihin päiviin saakka.

Ohessa juttuja eri aloilta. Yritetään samalla selittää termiä "Viskarin köyhät", oli vielä 60-luvulla tiedossa ja nimityksen tausta avaa mielenkiintoisia asioita. Kyllä talolliset pitivät vielä 1900-luvun alussa siitä kiinni, että Viskarissa asuu vain maattomia "rupusakkia". Termi on kuitenkin vanhahtava ja ei mitään tekemistä nykyaikaan. Toisekseen nykytermein todella köyhät, joilla ei ollut edes aina ruokaa pöytään, on aivan toinen juttu ja sitä ei tässä nyt missään nimessä tarkoiteta. Siksi käytän lainausmerkkiä, kun termi "Viskarin köyhät" on enemmän sosiopoliittinen termi. Varmaan oli myös oikeasti hädänalaisia, mutta termin käyttö viittaa enemmän oman statuksen nostamiseen ja heistä poikkeavaan populaatioon. En halua loukata oikeasti köyhiä aikoinaankaan. Asenne muuttui sitten sodan jälkeen, kun sodasta palanneet rakensivat rintamamiestaloja ja eri laitokset sekä kaupat laittoivat sinne palvelupisteitään.

Kun itse muutin vasta 1956 kylälle, olen vieraspaikkalaisena yrittänyt havainnoida kylää ja sen elämää ehkä vielä tarkemmin. Kylä oli vireä ja elinvoimainen 80-luvulle saakka, nyt on kymmeniä taloja tyhjillään. Siihen ei ole niinkään syynä varsinaisesti normaali muutto kaupunkikeskuksiin, vaan paikallispopulaation ikääntyminen ja kuoleminen. Muista kylistä on kyllä muuttanut lähinnä rivitaloihin vanhempaa asujaimistoa, mutta kylän alkuperäinen identiteetti on häviämässä.

Aiheen rajaus

Vaikka koko kirkonkylän alueelta ei ole tehty mitään kyläkirjaa, rajaan näissä Viskari-sivuissa Kuoppa-ahon ja Kultaniemen manttaalitilat pois, kun niistä löytyy paremmin tietoa muualla kiitos paikallisten ansiokkaiden valokuvaajien, vanhojen asioiden kerääjien nyttemmin Facebook sivustojen. -Ja asuinhan minäkin välillä 31 vuotta Kuoppa-aholla.

Viskarinmäki

Viskarinmäki, ruotsiksi Fiskarebacken tai Fiskarbacken, me kutsuttiin Viskari on enemmän kultturellinen tai semanttinen termi, kuin vain joku yksittäinen mäki.

Jo alkuperäinen nimi kalastajanmäki (Fiskar(e)backen) kertoo, että Kirsinpäkkiin, Vähäjärveen, Puuttenpäähän ja Usvarantaan rajoittautuvalla alueella asui aikoinaan ei maanviljelijöitä ja alunperin niin kutsutut viskarin köyhät. Jo nimetkin indikoivat suhtautumista kylään. No, Kniivilän manttalitila osittain rajottautui Viskarinmäkeen, mutta jo suomeksi sana "puukko" indikoi sotaisaa tulemista 1500-luvulla, josta on jo suvusta tietoa. Suku voisi olla näitä pirkkalaisia alunperin, ainakin sopisi hyvin jo asuinpaikan ja tällä nimellä tehtyjen Y-DNA tulosten perusteella sen tarkemmin asiaa tutkimatta.

Virallinen nimi on Evijärven Kirkonkylä, joka käsittänee kirkonmäen, koko Kultaniemen ja muita lähiympäristöalueita.

(Tähän Karhumäen ilmavalokuva 50-luvulta)

Alkuperäisestä asujaimistosta

Nykytutkimuksissa on selvinnyt, että Evijärven järven ympäristö on ollut kovasti asutettu vuosituhansia kivikaudesta lähtien. Varsinkin järven itäpuolisilla rannoilta ja Timosesta on löytynyt kivikautisia esineistöjä. Yli puolet Museoviraston mukaan Järviseudun arkeologisista löydöistä sijoittautuu toistaiseksi Evijärvelle, oli aikoinaan ja nykyäänkin kalaisa järvi. Varmaan Viskarinmäen rannoilla on ollut näitäkin kivikautisia asujia, mutta se on toinen juttu ja aluetta on myllätty kovasti sitten myöhemmin rakentamisessa. Aikoinaan kuulema jos joku kiviveitsi tai kirves löytyi työmaalta, se heitettiin jokeen, jotta Museovirasto ei keskeyttäisi töitä. Jälkikäteen muisteltuna, taidettiin mekin löytää joku ihmisen muokkaama kivi. Mutta tässä keskitytään alle 2000 vuotta vanhoihin juttuihin.

Viskarinmäen esi-isiä

Viskarinmäelle tuli myöhemmin myös esisuomalaisia asukkaita alle pari tuhatta vuotta sitten, jotka ovat ainakin joiden nykyasukkaiden tai lähistön geneettisiä esi-isiä. Kutsun niitä oletettavasti kirkon tuolloin ajan tilanteen mukaisesti kehittämällä termillä "lappalaisiksi" *, mutta yritän muuttaa ja tarkentaa termiä nyky DNA tutkimusten ja www-sivujen korjausten yhteydessä. Suurinosa otti tietysti sitten myöhemmin kirkollisen kasteen ja maksoivat veroja jos pystyivät.

Sana Lappi saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan terän tain miekan syrjää kutsuttiin lappeeksi. Syrjäinen Lappi oli keskeisen rintamaan vastakohta.

Esisuomalaiset (protosuomalaiset) tällä alueella eivät siis puhuneet missään nimessä ruotsia (vasta ensimmäiset saapuivat Evijärvelle 1300 luvun jälkeen, kun ruotsalaisten maahanmuutto alkoi olla järjestäytyneempää). Eivät puhuneet ehkä varsinaisesti nykysuomen esimurteita, jos esisuomen vaikutus Lounais-Suomesta ei ollut ehtinyt saapua, kun sinnekin saapui vasta 1000-luvulla Virosta ja Saarenmaasta päin. Mutta jotain saamea tai germaanista murretta todennäköisimmin. -Mihinkään faktaan perustuen ja aivan omissa pähkäilyissä se oli varmaan länsirannikon Y-DNA Bothnia (I1, I-L258) joukossa jotain saksa-tanska tyylistä kieltä, jota viikingitkin osittain ymmärsivät tai sitten Y-DNA N-ryhmän tuomaa protosaamea. Kielihän vaihtuu aivan muutamassa sukupolvessa, jos jokin coolimpi kuten nyt englanti tunkee käyttöön.

Tätä tutkitaan, mutta geneettisiä Y-DNA tuloksia on jo paremmin, ja siksi tohdin näitä kirjoitella. Kun kaikki rakennukset tehtiin parhaimmillaan vain puusta ja toiset asukkaat tuli myöhemmin samalle tontille, ei ole jäänyt mitään jälkiä alkuperäisistä asukkaista nykyaikaan.

* Wikipedia: Lappalainen

Ähtävänjoki valtatienä

Ennen teitä kuljettiin vesistöjä pitkin ja Ähtävänjoki on ollut osana sen ajan valtatietä Suomen läpi 1500-lukuun asti välillä Pirkanmaa-Lappi. Keskiajalla seudulle saapui erämiehiä Satakunnasta ja Hämeestä. Alueen kautta kulki myös suosittu pirkkalaisten eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle ja Tornionjoen yläjuoksuille saakka. Soutajista, kulkijoista ja melojista jotain juttua pitkin tätä valtatietä.

Kirkonkirjoista sukulaisiaan 1600-lähtien tietävät, että joudutaan pomppimaan esi-polvia etsiessä pitkin Ähtävänjoen vesistöä. Viskarinmäki oli hiukan suojasta ja sivussa pääreitiltä. Näiden melojien ja paikallisten välillä oli joskus sotaisiakin konfliktiä, kuten monet perimätiedot Pyhävuoren tapahtumista Alajärven ja Vimpelin rajalla.

Kasteen suuri merkitys

Mutta nämä viskarilaiset eivät olleet nykykatsannon mukaan välttämättä köyhiä, vaan kirkon moittimia alunperin alkuperäisiä "lappalaisia" aivan sen takia että eivät ottaneet heti kasteen tai pitivät kalastamista ja metsästämistä parempana elinkeinona maanviljelyksen sijaan. Aluehan on lähinnä nevaa ja kivistä huonosti maanviljelykseen soveltuvaa muutamaa mäkeä lukuunottamatta. Järvenpintakin oli ainakin metrin korkeammalla. Kaskemiseen soveltuvat alueetkin on paremmin muiden kylien alueella. Eivät viskarilaiset olleet edes aluksi maattomia joka oli arvon mitta aikaisemmin, kunnes kirkko vohki heidän maat, näillä sanoin kuulin tuon vanhan perimätiedon. -Toisaalta mietin, olisiko kukaan aikuinen 1500-luvulta lähtien voinut elää tuolloin yhteisöissä ilman kastamista. Ehkä täällä rajaseuduilla, mutta ei katollisen kirkon aikana rintamailla etelässä.

Lisäksi Viskarinmäelle tuli sitten myöhemmin suutareita, räätäleitä, kauppoja, nahkureita ja muita mäkitupalaisia. Torppareita ja loisia (=maatalon rakennuksissa vuokralaisia) ei alueella juuri ollut kirkonkirjojen mukaan, vasta 1800-luvun lopulla ilmestyi niitä enemmän väestön räjähdysmäisen kasvun myötä. Niin, ja lähteehän monet tänä päivänäkin kalastamaan Lappiin tai saareen mökille, kuin aikoinaan esi-isämme "lappalaiset".

Heimojen sulatusuuni

Viskari oli järven ympäristön asujaimiston sulatusuuni tuhansia vuosia ennen, kun varsinaiset kirkkokasteen ottaneet ja talolliset tai agraarikulttuurin (maanviljelystä elinkeino) saapuivat kunnan alueelle viimeistään 1300-luvulla muualta Etelä-Pohjanmaalta, suomenruotsalaiset rannikolta, hiukan pirkkamiehiä aikaisemmin jokivarsiin ja savolaiset kaskeajat sitten 1500-luvulta lähtien.

Lopuksi laitettiin yleensä sitten kirkko jonnekin tällaiseen asutuskeskuksen läheisyyteen ja mielellään vanhalle uhripaikalle, johon on ollut hyvät vesikulkuyhteydet perinteisesti. Samanlainen kehitys on ollut monessa muussakin pitäjien kyläkeskuksien ja kirkonkylien synnyssä.

Yhteenvetona Viskarinmäellä on myöhään ehkä säilynyt paremmin lappalaiskulttuurin jäänteitä, kun muut ovat vaan tuonneet hivuttain oman vaikutuksensa eri suunnista. Ja tunnetaahan Evijärvi jopa koulukirjoissa ns savolaiskiilan murrealueen pohjoisimpana pitäjänä, mutta tämä tapahtui vasta myöhemmin 1600-luvulla ja Viskarissa ei ole käsittääkseni kaskettu, vaikkapa Kettusaaressa kyllä.

Menin mielessäni alunperin joka 60-luvun talon asukit läpi ja vain muutama ennen sotia syntynyt viskarilainen asuu vielä kylällä.

Negaatio eli vasta-argumentit

Onko nyt jokin Viskarinmäki sitten niin jotenkin pokkeuksellinen?

Jossain semanttisessa mielessä vastaus vaatisi pitemmän selityksen, vaikkakin tunnepuolelta siihen olisi kuinka viitteitä. Taas toisaalta pragmaattisesti ja konstruktiivisesti paikka on ollut mitä parhain esi- ja asutushistorialliseen hyödyntämiseen asuttumalla, kalastuksen, jokiliikenteen ohikulkuun vaikkapa pirkkamiesten käyttöön ja myöhemmin Lappajärven emäseurakunnan yhteydenpitoon rannikolle sekä muuhun eri suunnalta tulleiden heimojen ja kansojen risteyspaikaksi.

Ei voi olla epäilystäkään, että eikö keskustaajama Viskarinmäellä olisi ollut ainakin mahdollisuutta ja potenttiaalia eriytyä verattuna muihin lähistön maaseututaajamiin nähden. -Taas pitää ajatella aikaa ennen tiestöä.

Viskarimäen maaomistuksista aikoinaan

Tunnettu maanmittari Plukka totesi joskus sodanjälkeen etsiessään rajapyykkiä Viskarinmäellä, että missään ei ole näin epäselviä maanomistusten historiatietoja, kuin täällä. Kyllähän tehdyssä isojaossa 1800-luvulla oli tarkoitus, että vanhoilla asioilla ei olisi merkitystä, mutta Viskarin kohdalla olisi niitä hiukan tarvittu. Nyt ne on keiden on ja se siitä ja kiinnostaa ainoastaan alkuperäiset omistajat.

Vanhoissa Mörtin kartoissa 1709 ja myöhemmin pitäjänkartoissa ei ole merkitty mitään maatilaa Viskarinmäelle. Viskarinmäellä asui käsittääkseni aikoinaan vireä lappalaisyhteisö, kun oli hyvät kalavedet vieressä ja kuitenkin oltiin sivussa, kun Kultaniemen toiselta puolen meni pirkkamiesten sekä kaikkien muiden mahdollisten verottajien jokireitti. Olen itsekin juuriltani pirkkamies Ähtävältä, muuten on selvinnyt Y-DNA tutkimusten perusteella ja niitä on varmaan jokivarsilla paljonkin, kunhan testaavat Y-DNAt. Alkuperäisistä viskarilaisista varmaan selviää mielenkiintoisia asioita, kunhan niiden testituloksia saadaan.

Uhripaikkoja

Yksi viskarilaisten lappalaisten uhripaikka on "Sööterin" talosta alaspäin lähellä nuorison hoitokotia kunnantalosta etelään päin. Tämä on siis Pirunsilmän lähteestä noin 30m vielä eteläänpäin. Pirunsilmää ei enää näy kivineen, on täytetty 70-luvulla. Ehkä sitä ei olla käytetty hautausmaana. Kirkon itälaidalla muurien ulkopuolella on kanssa joku itsensätappajien ja ehkä jumalattomien lappalaisten hautausmaa, arvellaan. Hautausmaa voi olla vanhempaakin perua, kun kirkothan laitettiin mielellään epäjumalien uhripaikkojen päälle, jotka olivat monesti hyvien kulku- ja vesiteiden yhtymäkohdassa. -Tieto Viskarin uhripaikasta on jostain historian kirjasta löytyneestä tutkimuksesta ja merkitty jopa tiedejulkaisun karttaan, mutta lähdettä en nyt juuri muista, mutta laitoin kuvan siitä toiselle sivulle.

Nykyaikaan 1900-luvulta


Kuva Viskarinmäen Kauppatie 8 kohdalta joskus 1962. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Vasemmalla Fiskarinen eli Selman kauppa ja oikealla enoni Lassilan Albertin kiinteistö. Albertin volkkari on vakiopaikallaan, vuokralaisena OTK:n Järvialue kauppa ja kuvan ulkopuolella oikealla on Lassilan Kertun pikabaari. Raitilla menee vielä tavanomainen hevoskärry ja Fiskarssisen katolla on jo korkea tupla yagi anteeni kertoen uusista tekniikan tuulista, jolla näkyi Evijärven ensimmäisessä TV:ssä jo Ruotsin kanavat. Lähes samasta paikasta eri aikoina löytyy kuvia muualla näillä sivuilla.



Kyläyhteisö voi käsittääkseni nykyään hyvin, vaikka väki on vaihtunut. Mitkään poliittiset, militaristiset tai uskonnolliset ääriliikkeet eivät saaneet suuremmin sijaa tietääkseni viskarilaisten keskuudessa sataan vuoteen, kuten muissa kylissä. Muutamat eri äärilikkeiden kannattajat olivat aikoinaan tuontitavaraa muista kylistä.

Sitten 60-luvulla ja myöhemmin on Viskarinmäen asujamisto paljolti tuontitavaraa Evijärven muista kylistä. Vaikka suvut ja ihmiset ovat vaihtuneet kylällä, ei välttämättä perinteet ja Viskarinmäen alkuperäinen ideologia säilyi lähes näihin päiviin saakka. Kylän toisenlainen sosiologinen historia on varmasti vaikuttanut jossain määrin vieläkin nykyään muualla asuviin viskarilaisiin.

Lappalaisista

Nämä lappalaiset oli varmaan geneettisesti suomalaisia, mutta harrastivat metsästystä, keräilytaloutta ja omia jumalia. Nykyään Lapissa porotaloutta harjoittavat tai muuten vain olevat henkilöt ovat saamelaisia ja se on aivan toinen juttu. Tässä nyt mennään pienimmän riesan tietä kutsumalla yleistermillä lappalainen. Termi protosuomalainen viittanee enemmän näihin hylkeenpyytäjiin tai muihin aikaisempiin asujiin täällä mutta voinee korvata lappalaistermiä selvennyksenä, kun se aina mielletään nykylapin asujiin.

Aivan omissa pähkäilyssäni olen päätynyt siihen, että olivat melko vaaleatukkaisia ja ei pidä sekoittaa nykylappalaisiin tai saamelaisiin. ”lappalainen” oli kirkon kehittämä lähinnä propagandistinen termi. Tietysti piti haukkua niitä, jotka eivät ottaneet kastetta. Muuten Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa tuotti muutaman saamelaisen ja poroja suomenselän alueelle lähinnä Parkanoon, mutta kokeilu epäonnistui, kun paikalliset söivät porot suihinsa, lähde Satakunnan historiakirjoista. Eikä porotalous ole muutenkaan kovin monta sataa vuotta vanha juttu Suomessa.

On nyt selvinnyt aivan tieteellisestikin, että näitä lappalaisia oli paljon enemmän 1500-luvulla. Katollinen kirkko ajoi aikaisemmin miekan kanssa kääntymään kristinuskoon 1500-luvulle asti ja suomalaiset hallitsivat jo varmaan tuolloin piilopirtit ja erämaahan pakenemisen. Asutushan levisi pohjoista kohti myös pakenemisen myötä. Protestanttinen uskonto ei sitten kannattanut niinkään enää moista pakkosysteemiä ja brutaalia menetelmää niin kovasti. Luulen, että monet kirkonkirjoista esivanhempiaan etsivät ihmettelevät, mistä ilmestyi moinen tyyppi tai perhe kirjoihin. Yksinkertainen selitys on se, että hyvinvoivakin tila tai perhe otti kasteen.

Yhteenveto

Historia on aina voittajien kirjoittamaa totuutta. Suomen historian kohdalla on kaksi pahaa vääristymää ja kirjoittamatonta asiakokonaisuutta: Uskonnon avulla valloittaneet ruotsalaiset 1300-luvulta lähtien hiukan diskriminoivat suomalaisten vanhat kuninkaat ja sitten myöhemmin kirkko lappalaiset. Ja siinä sivussa kansan vanhat perinteet. Kiitoksia kerääjien ehtivät saada vielä talteen Kalevalan. Myös nykyinen opetus- ja tutkimustyö on ollut vähäistä aikaan ennen kirjallisia dokumentteja Suomen historiasta. Olemassa olevat uudet DNA työkalut voivat tuoda lisävalaistusta jo kadonneisiin historian asioihin.

Ei, en ole missään nimessä protestanttista kirkkoamme vastaan ja nimenomaan säilyttäjä vanhojen tapojen puolesta. Sata vuotta sitten ja aikaisemmin oli kuitenkin papiston tehtävä monimuotoisempi kansan henkisenä kasvattajana sekä moraalin vartijana. Kuten aina, meidän tulee miettiä suhteita tuolloisiin asioihin niiden omissa aikakehyksissä (time frame). Tuolloin vaan ei kasteen ottaneet luokiteltiin suorasukaisesti lappalaisiksi ja vaikkapa jopa henkipatoiksi. Ei missään nimessä papiston tehtävänä ollut kirjata näitä mahdollisia kastamattomia ja siksi ne jäivät unholaan.

Roomalainen kirkko ennen 1600-lukua oli vielä julmempi miekkoineen Suomessakin. Vaikka omassa suvussa ei ole toistaiseksi tullut esiin näitä nk. "lappalaisia", kiitos Y-DNA analyysien myötä niitä voi ilmestyä. Olisi tosi kivaa huutaa "bingo" löydetystä lappalaisesta samoin kuten Siperiaan karkotettujen sukulaisten kanssa. Haluan vain saada selvyyttä näistä unohdetuista esisuomalaisista.

25.9.2017

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2018 / All rights reserved