fig
Home
Jatkoa >>
Evijärveltä >>
Viskarista >>
ViskarinAsujatEnnen
ViskaristaJuttuja
ViskaristaValokuvia_1900
ViskaristaValokuvia_1920
ViskaristaValokuvia_1930
ViskaristaValokuvia_1940
ViskaristaValokuvia_1950
ViskaristaValokuvia_1960
ViskaristaValokuvasilppua
FiskarinenOy
FiskarinenHistoria
Now
Contact us

Suvut - Families

Borg suku

Lassila suku

Tompan aloitussivu

Salatut sivut

Päivityksiä

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Viskarin asumuksia 1951 ja paljon aikaisemmin.

Tämä sivu kuten kaikki muutekin ovat interaktiivisia, eli korjaan niitä saamani palautteen perusteella.

Karttajako Viskarista

Peruskartan 1953 jako osioihin.

Viskarinmäki jaettiin vuoden 1953 kartoilla neljään osaan karttapohjana 1951-1953 valmistuneessa peruskartassa eli lohkoihin A-D. Eli asumukset ja karttatyöhän käytetyt ilmavalokuvat ovat vuodelta 1951, siksi käytän sitä vuosilukuna, vaikka lopullinen kartan painotyö tehtiin 1953.

Alueen jako oli tarpeen, jotta kaikki talot ja asumukset pystyttäisiin kuvaamaan paremmin ja selvemmin. Vanhat hävinneet talot, asumukset jopa maakuoppineen tai asuinpaikat ovat numeroilla 1-29 kussakin lohkossa ja sitten yli 30 numeroilla vielä 1951 kartassa näkyneet talot. Yli 80 numeroisista paikkamerkinnöistä on jotain perimätietoa ja niiden taustat ovat avoimia. -Numerovalinnoilla on pyritty minimalistiseen ja selvään esitysmuotoon kartoissa.

Kaikki kattajaon alueet ovat alunperin Kniivilän manttaalia 1800-luvun alusta lukuunottamatta kirkon maita Viskarinmäelläkin. Kniivilän mattaali ulottui Kirkosta Urheilukentän paikkeille aivan jokikyläläisten Kirsilöiden mantaaliin saakka. Lännessä oli rajana Kirsinpäkki ja idässä Evijärvi. Manttaali (ruotsin sanasta mantal ’miesluku’) oli Ruotsin valtakunnassa käytetty veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus. Eli se ei tarkoita, että joku ökyisäntä omistaisi enää koko alueen 1800-luvun alussa, ehkä esipolvet aikaisemmin, mutta siitä ei ole tietoa.

Apuna on käytetty ensimmäistä asemakaavaa Viskarista n. 1960 ja isojakokarttoja 1800-luvun alusta sekä muita karttoja kuten isojako 1868. Matti Kirsilän kirjoitus Evijärven Joulussa 1996 "Muistikuvia Viskarista ja viskarilaisista vuosikymmenten takaa" on tuonut sitten tarkennuksia sivulle. Kuvia klikkaamalla tällä sivulla saat ne suurennettua.

Työaikaiset ja Master versiot ovat tässä

Tämän sivun työversiota ja masterkarttaa yritän päivittää oheiseen linkkeihin, varsikin tiff tiedosto on iso 40MB. Päivitän vain muita karttalohkoja sitten jos on kovasti paljon uutta informatiota niihin. Nämä isot kartat pitää siis ladata erikseen:

40MB tif tuorein tiedosto koko alueesta

3MB jpg tiedosto samasta, ei välttämättä uusin

Kauppatien lohko A

Kauppatien lohko A

Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

1 Samuli ja Tyyra Sauna-aho. Samuli 27.4.1893, isä Matti Sauna-aho 22.9.1852 (Viskarin Matti) ja Amalia (Viskarin Amalia) Sauna-aho (Kirsilä) 2.6.1861. Samuli oli aktiivinen tasapainoittava kunnallismies. Nykyinen hirsitalo on tehty tai korjattu myöhemmin.
2 leski Hanna Lehmus.
3 Juho ja Hanna Forsman.
4 Tuulijussin (Norrkniivilä, länkijussi) asumus.
5 Asumus
6 Asumus
7 Jaakko Söder 1800-1900 lukujen vaihteessa. *. Tytär Maija ja Matti Timonen (Sööterin Maija ja Matti)
8 Otto Timonen (Alatuvan Otto) asumus tai leipomo.
9 Otto Timonen kahvila ja asumus
10 Asumus
11 Asumuksen rauniot
12 Eljas ja Helmi Mäki n. 1900-, Lahdenkylän/Järvikunnan Osuuskauppa
13 Puukkolan isoriihi
14 Akseli ja Iida Hautaketo n. 1900-
15 Kauppias Rudbäckin Rudnäsin meijeri, ei vielä kartassa, jonnekin rantaan päin paikasta [A14]

15 Kauppias Rudbäckin (Rudnäsin) meijeri v. 1898 paikkeilla. Tarvittiinhan vettä paljon Kirsinpäkistä ja pesuvedet piti myös saada takaisin jonnekin. Nykyinen Evijärven Osuusmeijerin rakennus rakennettiin 1920-luvulla Kyrkkovärdenin maille ja oli vuokralla aivan näihin päiviin saakka kirkolta. Kyllä joku 1800-luvun kauppias joutui laittamaan meijerinsä jonnekin muualle pesuvesien ääreen. Katso selitys alla.

Voi olla, että samassa mökissä asui eri aikoina eri perheitä. Kuitenkin nämä henkilöt tai talot tulisi sijoittaa johonkin:

2,3,4, 10?? Erkki ja Liisa Sauna-aho
2,3,4, 10?? Kaksi vanhempaa yksinäistä naisihmistä Samulin talon ja Isokuusen välissä eri taloissa, yksi oli "Ranta-Tilda"? Toinen oli Kniivilän leski.

Tämä toinen Kniivilän leski oli ehkä tuolloin vielä virallisesti leski Siina Juhontytär Kniivilä, jonka kanssa sittenmmin avioitunut mies meni vielä Amerikkaan 1903 uudelleen tienaamaan ja rakennuttivat ensimmäisen osan Fiskarisesta ja perustivat sitten tämän leipuri Matin kanssa kahvilan joskus myöhemmin 1905.

2,3,4, 10?? Viskarin Reinolla ja Maijalla oli asumus kanssa jossain kuusen lähellä.

* Onni Kultalahden kertomaa: "Jaakko Söder asui vakituisesti Jouhtenessa, mutta kunnan asioiden hoitamista varten hän tarvitsi asunnon myös kirkonkylässä. Hän möi nämä talot, kun osti nykyisen Sööterin. Jaakon kuva on kunnantalon seinällä. Siskoni tietojen mukaan talon olisi joskus omistanut myös äitini eno Otto Timonen. Hänellä oli kahvila tietämäni mukaan meijeriä vastapäätä myöhemmin Heikki Lehdon omistamassa talossa, jossa Pesosen Erkin valokuvaamokin aluksi toimi. Talossa 7 oli myöhemmin mm Oskari Ahon ruumisarkkuliike."

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa.

31 Vanha vesitorni
32 Kansakoulu
33 Meijeri
34 Seppälän talo
35 Kunnantalo, alakerta suojeluskuntatalo (Suoja) ja yläkerta Juha Dahlbackan (Lahden Jussi) tontilta Lahdenkylästä siiretty laestadiolaisten seurahuone vuodelta 1887.
36 Osvald (Ossi) ja Irja Evälän talo
37 Aleksi ja Liisa Kirsilän talo (puhelinkeskus 1911-1958)
38 Albert ja Kerttu Lassilan talo
39 Jussi (Leho-Jussi) ja Maija (Leho-Jussin Maija) Ilveshonka (ent. Logren)
40 Emil ja Helga Pykärin kahvila (veljesmotti)
41 Sairaala 1951-
42 Leipuri Otto ja Onni Timonen, Jalmari Rannisto, Fanni Riippa os Kuivanen, Ida ja Vihtori Isoviita/Osuuskassa/Heikki Lehdon talo
43 Paavo ja Aini Kujala/Paavo ja Maire Järvelän talo
44 Antti ja Hanna Kuusisen vanha talo
45 Leander Sulkakoski
46 Vanha posti/virastotalo; posti, nimismies, kunnantalo, kansanhuolto ja verovirasto
47 Osuuskauppa Järvikunta
48 Huutoniemen Hannan ja Kallen talo
49 Riku Sulkakosken talo
50 Nuorisoseura
51 Leipuri Matti ja Siina Kniivilän/Seppälän talo. Siitä historiaa Fiskarisen sivuilla.
52 Erling Nyströmmin talo/Osuuskassa
53 Oskari Sirosen talo (myöh. Laukkonen)
54 Puukkolan talo
55 Kniivilän talo
56 Kasken limunaatitehdas
57 Osvald (Ossi) ja Irja Evälä/Valde ja Sanni Hevosaho
58 Meijerin mökki
59 Meijerin ulkorakennus
60 Isokuusi
61 Jaakko Kniivilän isoriihi*
62 Jaakko Puukkolan ulkorakennus
63 Jaakko Puukkolan paja (Viskarin sepän?)
64 Niilo ja Toini Sulkakosken talo
65 Kansakoulun ulkorakennus ja varasto
66 Kunnantalon ulkorakennus


Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat
Useita, ei vain ole toistaiseksi paikat tiedossa.

* Tästä isosta riihestä on valokuviakin. Martti Joensuun kertomaa; "Tarmo Mäki sahasi sota-aikana pilkkeitä auton häkäpönttöihin. Sahaus tapahtui "pokasahalla". Ei ollut vielä "Purmokaarta". Pilkkeet pantiin paperisäkkeihin. Samassa paikassa Haarus Jaakko teki heinäseipäitä. Hän teki aina niin pitkän kun puusta tuli. Kun isäntä vaati, että kaikki seipäät katkotaan samanmittaiseksi, otti Jaakko lopputilin. Hänen mielestä hyvää puuta ei kannata näin haaskata. Sama Jaakko kävi Albert Lassilan talossa olevassa kaupassa. Kauppaan tuli maidon mittalaite. Se oli samantainen kun silloiset pensamittarit, mutta pieni tiskillä oleva. Jaakko oli sitä mieltä, että maito maistui pensalle ja alkoi hakea maitonsa suoraan meijeriltä, koska siellä maito nostettiin tonkasta varrellisella litran mitalla Jaakon hinkkiin."

Jatkan sen verran juttua, että Tavara-Aittaan tuli 1960 kanssa seinässä oleva isolla männällä oleva bensapumpun näköinen plexistä tehty mittalaite, joka kyllä imi maitoa suoraa hinkistä. Oli sielä kanssa varalta varrellinen litran mitta.

Risteyksen lohko B

Risteyksen lohko B

Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

Alueella on vanhempaa asutusta, joita selvitellään.

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa

31 Helge ja Maire Kupila
32 Aspholm/Leander Huutoniemi/Toivo Haanpää/Oskari Sironen/Paavo Kujala*, OTK huoltomyymälä
33 Yrjö Isohella ja Kniivilä kampaamo
34 kauppias Leander Rudbäck 1890-/KPO -1911/Oskari Kniivilä (Antinniemen Oskari)/vanha lääkärintalo, C. Roos 1931-
35 Matti ja Liisa Peltoniemi
36 Einari ja Saima Peltoniemi
37 Apteekkarit: Pulkkinen 1931- , Aune Venjoki, Sigrid Ahonen. Sitten Järvikunnan Osuuskauppa
38 Eemeli ja Saima Kivimäki, oli puhelinkeskus jonkinaikaa tässä.
39 Eino Ahola (sukellusvenemies sodassa)
40 Lauri Lassila
41 Muuntajarakennus
42 Värjäämö- ja varastorakennus

* Korjaamoa/huoltohallia talosta 32 pohjoiseen päin ei ole vielä piirretty karttaan. Kupilalta oli hankittu hiukan lisätilaa parkkialueeseen. Käsittääkseni Paavo Kujala rakennutti sen ja siinä toimi myöhemmin ainakin Wärnin Kalle, Törmänen Allan ja OTK:n huoltokorjaamo. Puutavarakauppias Jaakko Kniivilän tyttärien ja muista lähitaloista lisää täällä.

Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat

36 on jossain vanhassa kartassa paikkamerkinnällä peuratarhasta (porot) viitaten lappalaisiin ja niiden asuinpaikkaan.

Sööterin lohko C

Suurinosa tällä lohkolla olevista tietoista ovat "Sööterin Onnin" eli Onni Kultalahden antamia tietoja hänen piirtämästä kartasta. Hän kertoi asioista sukunsa kertoman kroniikan mukaan.

Sööterin lohko C


Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

1 Jaakko Söderin talo*
2 Jaakko Söderin ulkorakennus
3 vanhan talon uunin perustukset
5 J. Ahlstedtin limunaatitehdas
6 sauna Riipan aikainen
7 sauna vanhempi
8 sauna Riipan aikainen
9 sauna vanhempi
11 talo
12 navetta
13 navetta
14 talo, vielä 1940-luvulla oli elossa henkilö, joka oli syntynyt tässä talossa.

Savusaunat paloivat helposti, siksi niitä siroteltiin kauemmaksi asuintaloista.

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa

31 Sööterin talo (Kultalahti)
32 Antti Leino Riippa
33 Riipan navetta
34 Vilho Luomansuu, myöh. Eino
35 Försti/Kujala
36 Riipan riihi

Evijärven pitäjänkartassa 1850 oli merkitty Jaakko Söderin talon kohta punaisella pitäjän suurimmaksi asutuskeskukseksi Kultalahden ohella. Paikka on vaikkapa tässä oheisessa karkeassa kartassa Albert nimen nuolenkärjen alla.

* Onni kertoi: "Evijärven keskusta on ollut tuolla alueella 1800 luvulla ja 1900-luvun alussa: posti ja tehdas, "kunnantoimisto" eli Jaakko Söder hoiti kunnan asiat kotoaan käsin; kaikki kirjanpito siellä ja esim. köyhäinhoitoa varten oli ollut pieni arkku, josta Jaakko sitten antoi rahaa köyhimmille. Saunat oli tuohon aikaan savusaunoja, jotka paloivat helposti. Siksi ne sijoitettiin kauas asunnosta. Ilmeisesti saunat 7 ja 9 ovat olleet vanhimman talon 3 saunoja, muut ovat vielä 1900-luvullakin olleet pystyssä."

Kartan alareunassa näkyy ja olen kuulut muualtakin vanhojen kertomana, että siinä ohitustien jyrsimässä mäessä itäpuolelta Päkkiä olisi ollut todella vanha asuinpaikka. -Se olikin varmasti hyvä valinta aikoinaan asuinpaikaksi.

Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat

32 Hovilan talon paikka aikaisemmin, Osvald (Ossi) ja Irja Evälän talon [A36] lähellä? 81 Kuppikivi (Isonpellon Isokivi), nähtävästi lappalaisten uhrikivi. Tämän historiaa pitää selvittää tarkemmin.

Vähäjärven lohko D

Vähäjärven lohko D

Vanhemmat ennen 1951 karttaa olevat asuinpaikat tai asumukset

1 Tanssilava
2 Talopaikka Armas Aspholm?
3 Talopaikka Jaakko Aho (Haarus-Jaakko)?
4 Talopaikka Einari Visti?

Asumukset, kiinteistöt ja muut 1953 kartassa

31 Viljo Virtanen, nahkuri Jafetin poika.
32 Aleksi Koski/Försti
33 Kupila Ilmari, Helga?
34 Lauri Kotikangas


Perimätiedon kertomat tai epäselvät paikat

33 Viimeisen lappalaisen Niclas Huipan ruuhen kerrotaan olleen Vähäjärven tällä puolen. Totta toinen puoli, niitä kastamattomia ja joidenkin meidän esi-isiä asui Nissinkankaalla vielä kirkon rakentamisen aikaan.

Kirkon maat

Kirkon punaisella merkityn "kyrkkovärden" alueeen linkin 1820 isojakokartan mukaan ja siitä juttua alkaa nykyisestä meijerin alueesta KPO:n tonttiin. Käsittää vanhan kunnantalon ja Kauppatien välisen alueen.

Vanhojen sanakirjojen mukaan kartassa näkyvä "kyrkkovärden" tarkoittaa yksinomaan ja yksiselitteisesti kirkon maaomaisuutta, ensikerran mainittu sanakirjoissa 1600-luvulla ja käytössä myöhemmin aina 1900-luvulle asti. Nykysana "kyrkvärd" eli suntio on täysin eri asia.

Kirkon tulevasta paikastahan riitelivät eri kyläkunnat. Haapikyläläiset ja niiden voimanainen oli hakkuuttanut tukit jo valmiiksi. Kuitenkin sitten Puntosenniemestä Vattuaholta vietiin salaa tukit Kniivilälahden yli Kirkkomäelle. Mutta kuten lähes jokaisessa Suomen kunnassa, kirkko laitettiin loppujenlopuksi vanhojen uhripaikkojen paikalle, joka varmaan oli nykyinenkin Kirkkomäki. Siitä piti huolen pappien esimiehet olisko nykyään hiippakunta. Olihan ne tapaamispaikat olleet tuhansia vuosia aikaisemmin helpoimmin lähestettyvissä vesitse eri suunnista uhripaikoille ja saatiin loppu vanhoille riiteille.

Voi olla, että pappi tai kappalainen Marcus Fagerdhal 1.3.1765 Kumo, joka tuli 1818 Lehtimäeltä papiksi ahnetti Viskarinmäkeä samoinkuin Leirintäalueen maita Niittysaareen ja pappilaan saakka (isojaossa 1820 Kapellansbohl Furunäs), ja vaati tätä aluetta kirkolle. Siinä kun asui niitä jumalattomia. Toisalta voi olla alueen vohkiminen vanhempaa perua.

Tämä alue on todella mielenkiintoinen selvitettäessä Viskarin asioita ennen 1900-lukua. Aluehan oli alunperin nähtävästi tavallaan lainsuojattomilta lappalaisilta kirkon takavarikoimaa maata, kuten näkyy isojakokartassa 1820-luvulla. Kun ne oli häädetty pois tai käännytetty, niin aluelle asettui mäkitupalaisia, loisia, kansakoulu, suoja/kunnantalo ja muita taloja.

3.10.2018

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2018 / All rights reserved